Venäjän vastaiset talouspakotteet näyttävät jatkuvan, vaikka EU-maiden rintamalinjasta kuuluu toistuvaa narinaa.
Päätöksiä henkilöpakotteiden ja sektorikohtaisten pakotteiden jatkosta odotetaan lähiviikkoina.
Italia, Kreikka ja Unkari ovat olleet kriittisimpiä pakotteiden jatkolle. Myös Saksan hallituksessa käydään keskustelua siitä, pitäisikö pakotteita ryhtyä asteittain purkamaan.
EU:n virallinen linja on kuitenkin edelleen, että pakotteet puretaan vasta kun Minskin rauhansopimus on täysin toteutunut. Siihen on pitkä matka.
– Meidän kantamme suhteessa Venäjään, talouspakotteet mukaan lukien, pysyy ennallaan niin kauan kuin Minskin sopimukset on pantu täysin toimeen, sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk viime viikolla.
Venäjä päätti vastikään jatkaa omia vastatoimiaan eli läntisten elintarvikkeiden tuontikieltoja ensi vuoden loppuun asti.
EU:n pakotteet jakaantuvat seuraaviin kategorioihin.
1. Sektoripakotteet
Nämä ovat järeimmät vastatoimet, joita EU on ottanut käyttöön Ukrainan sodan seurauksena.
Pakotteet kohdistuvat rahoitus-, energia- ja puolustussektorille. Venäläispankkien rahoituksen saantia EU-alueelta on rajoitettu. Puolustustarvikkeiden vienti Venäjälle ja tuonti maasta on kielletty. Vientirajoituksia on asetettu myös öljynetsintään ja -tuotantoon liittyville tuotteille.
Pakotteet erääntyvät heinäkuun lopussa. EU-maiden johtajien odotetaan päättävän jatkosta kesäkuun lopulla. Periaatteessa asiasta voitaisiin päättää alemmalla tasolla jo aiemmin, mutta virkamieslähteiden mukaan osa valtiojohtajista halunnee "päästellä höyryjä" huippukokouspöydässä.
2. Matkustuskiellot ja varojen jäädytykset
Kyseisiä sanktioita on asetettu henkilöille ja yhteisöille, joiden katsotaan loukkaavan Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Mustalla listalla on liki 150 henkilöä ja 40 yhteisöä itäukrainalaisista separatistiryhmistä Krimin haltuunoton avainhenkilöihin.
Sanktiot erääntyvät syyskuussa, mutta EU-lähteiden mukaan niiden jatko on käytännössä selvää. Saksassa on käyty keskustelua siitä, voisiko henkilöpakotteita asteittain purkaa, jos Minskin sopimuksessa tapahtuu edistystä. Kyseisiä sanktioita ei ole virallisesti kytketty Minskin sopimuksen toimeenpanoon.
EU on laatinut myös toisen mustan listan, joka liittyy Ukrainan valtion varojen väärinkäyttöön. Sanktiot koskevat maan ex-presidentin Viktor Janukovitsin hallinnon aikaisia toimia.
3. Krim-pakotteet
Venäjän otettua Krimin haltuunsa EU asetti alueelle vienti- ja investointirajoituksia. Myös krimiläisten tuotteiden tuonti EU:hun on kielletty.
Toimilla viestitään, että EU ei tunnusta Krimin asemaa osana Venäjää. Näin ollen pakotteita on vaikea purkaa niin kauan kuin Krim pysyy Venäjän hallussa.