Venäjään kohdistuu useita erilaisia pakotteita erityisesti Krimin valtauksen vuoksi, mutta oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytys hermomyrkyllä ja vankeustuomio ovat herättäneet Euroopassa paljon vaatimuksia uusien pakotteiden asettamiseksi.
Monet huipputeknologiatuotteet pakotteiden alla
Pakotteita asetetaan tyypillisesti puoleksi vuodeksi kerrallaan ja sitten tehdään päätös jatkosta tai lopettamisesta. Sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, pakotteita on usein lähtökohtaisesti jatkettu.
Nykyiset talouspakotteet kohdistuvat neljään sektoriin: Rahoitukseen, puolustusteknologiaan, energiasektoriin sekä kaksikäyttötuotteisiin.
Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan joita voi käyttää sekä siviilikäyttöön että sodankäyntiin. Usein ne ovat huipputeknologian tuotteita kuten erityismateriaaleja, elektroniikkaa, antureita, lasereita, tietotekniikkaa tai salausteknologiaa.
Esimerkiksi tietyt säähavaintolaitteet voivat sopia sekä säätutkimukseen että asejärjestelmien osaksi. Osa periaatteessa neutraaleista tuotteista on myös sellaisia että niitä voidaan käyttää ydinaseen kehittelyyn.
Haastavin pakotesektori on energia
Haastavin pakotesektori on kuitenkin energia. Energiantuotanto on Venäjälle kriittisen tärkeä ala, ja Venäjä tekee usein lännelle selväksi että juuri siihen pakotteita ei haluta. Energiapakotteita kyllä on, mutta niiden asettaminen on Euroopalle vaikeaa.
Monet EU-maat ovat vaihtelevassa määrin riippuvaisia Venäjän energiasta. Nord Stream 2 -kaasuputki Venäjältä Saksaan on lähes valmis, ja koska Saksa on sitoutunut luopumaan ydinvoimasta, energiaa tarvitaan lisää. Monet EU-maat ovat myös käytännössä investoineet merkittävästi rahojaan kaasuputkeen – Fortumin kautta myös Suomi.
