Aseteknologia, lainat, viisumit, matkailu… Tällaisia pakotteita Venäjään nyt kohdistuu

2:16
EU:lta uusia pakotteita Venäjälle – tällaisia pakotteita maahan kohdistuu nyt

Venäjään kohdistuu useita erilaisia pakotteita erityisesti Krimin valtauksen vuoksi, mutta oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytys hermomyrkyllä ja vankeustuomio ovat herättäneet Euroopassa paljon vaatimuksia uusien pakotteiden asettamiseksi. 

Monet huipputeknologiatuotteet pakotteiden alla

Pakotteita asetetaan tyypillisesti puoleksi vuodeksi kerrallaan ja sitten tehdään päätös jatkosta tai lopettamisesta. Sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, pakotteita on usein lähtökohtaisesti jatkettu.

Nykyiset talouspakotteet kohdistuvat neljään sektoriin: Rahoitukseen, puolustusteknologiaan, energiasektoriin sekä kaksikäyttötuotteisiin.

Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan joita voi käyttää sekä siviilikäyttöön että sodankäyntiin. Usein ne ovat huipputeknologian tuotteita kuten erityismateriaaleja, elektroniikkaa, antureita, lasereita, tietotekniikkaa tai salausteknologiaa.

Esimerkiksi tietyt säähavaintolaitteet voivat sopia sekä säätutkimukseen että asejärjestelmien osaksi.  Osa periaatteessa neutraaleista tuotteista on myös sellaisia että niitä voidaan käyttää ydinaseen kehittelyyn. 

Haastavin pakotesektori on energia

Haastavin pakotesektori on kuitenkin energia. Energiantuotanto on Venäjälle kriittisen tärkeä ala, ja Venäjä tekee usein lännelle selväksi että juuri siihen pakotteita ei haluta. Energiapakotteita kyllä on, mutta niiden asettaminen on Euroopalle vaikeaa. 

Monet EU-maat ovat vaihtelevassa määrin riippuvaisia Venäjän energiasta. Nord Stream 2 -kaasuputki Venäjältä Saksaan on lähes valmis, ja koska Saksa on sitoutunut luopumaan ydinvoimasta, energiaa tarvitaan lisää. Monet EU-maat ovat myös käytännössä investoineet merkittävästi rahojaan kaasuputkeen – Fortumin kautta myös Suomi. 

Energia onkin kenties kiivaimman väittelyn kohteena kun EU-johto pui Venäjä-pakotteita. 

Matkustuskieltoja ja varojen jäädyttämisiä

Toinen suuri pakoteryhmä ovat  henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat pakotteet. Tällä hetkellä EU on asettanut 177 henkilöä ja 48 yhteisöä tai yritystä pakotteiden alaiseksi. Käytännössä se tarkoittaa usein varojen jäädyttämistä tai matkustuskieltoa EU:n alueelle. 

Myös Yhdysvallat on asettanut vastaavia pakotteita, jotka eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia kuin EU:n. Tästä aiheutuu toisinaan isoja ristiriitoja. 

Tapaus Rotenberg kertoo USA:n ja EU:n linjaeroista

Mielenkiintoinen esimerkki tästä on suomalais-venäläinen oligarkki Boris Rotenberg, joka on asetettu Yhdysvalloissa pakotelistalle - mutta ei EU:n pakotelistalle. Tästä on seurannut erikoinen oikeusjupakka Suomessa:  Suomen suuret pankit ovat johdonmukaisesti kieltäytyneet hoitamasta Rotenbergin rahaliikennettä. 

Suomen pankit kuuluvat tietenkin Euroopan unioniin, mutta käytännössä ne eivät voi olla noudattamatta Yhdysvaltain pakotteita, koska valuuttamarkkinat toimivat kansainvälisesti. 

Näin onkin jouduttu merkilliseen oikeusristiriitaan.

Rotenberg on siis EU-maa Suomen kansalainen mutta hän ei voi maksaa Suomessa esimerkiksi verojaan Yhdysvaltain Venäjä-pakotteiden vuoksi. Rotenberg haastoi tästä suomalaispankit oikeuteen mutta hävisi jutun viime vuonna. Rotenberg on mediatietojen mukaan valittanut päätöksestä ylempiin oikeusasteisiin.

Krimi lähes suljettu lännestä

Kolmas iso pakoteryhmä on nimenomaan Krimiin kohdistuvat pakotteet. Krimiltä tulevia tuotteita ei voi tuoda EU-alueelle, myös osittainen vientikielto on voimassa ja lisäksi alueelle tärkeään matkailusektoriin kohdistuu myös pakotteita. Käytännössä EU-alueelta ei voi tehdä turistimatkoja Krimille. 

Diplomaattisuhteet jäissä

Krimin valtaus on tietenkin heikentänyt rajusti myös diplomaattisuhteita. EU-Venäjä-huippukokoukset on keskeytetty, Naton- ja Venäjän välinen sotilasyhteistyö on käytännössä jäädytetty aivan pakollisia yhteyksiä lukuunottamatta.

Venäjä on heitetty ulos suurien talouksien G8-ryhmästä joka on nyt G7. Ja lisäksi Venäjä ja länsi ovat karkottaneet suuren määrän toistensa diplomaatteja, viimeksi laajojen Navalnyi-mielenosoitusten aikana. 

Venäjän ja EU:n suhteet saivat hiljattain vakavan kolhun, kun EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell vieraili Moskovassa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin ja Borrellin yhteisen työlounaan aikana Borrell sai lukea kännykällään Twitteristä Venäjän karkottavan kolme EU-diplomaattia.  

Venäjä vailla luottoa 

Eurooppalaiset keskuspankit ovat lopettaneet lainojen myöntämisen Venäjän valtiolle. Juuri ennen Krimin valtausta vuonna 2013 Euroopan investointipankki EIP lupasi Venäjälle miljardin euron lainan, mutta se meni jäihin Krimin myötä.

Samana vuonna Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD myönsi Venäjälle noin kahden ja puolen miljardin euron lainan. Vuodesta 2014 lähtien tällaisia luottoja ei ole enää myönnetty.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja