Mitkä ovat Venäjän tavoitteet Ukrainan sodassa ja mitä tapahtuu tulevaisuudessa? Asiantuntijat kommentoivat tilannetta Uutisaamussa.
Sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen ja Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari ovat yksimielisiä siitä, etteivät Venäjän tavoitteet Ukrainan sodassa ole puolessa vuodessa juurikaan muuttuneet.
– Viedään suurta eetosta eteenpäin, väsytetään vastustaja. Vaikea ajatella, että Venäjä antaisi periksi, koska sillä on kuitenkin lukumääräinen ylivoima ja suurempi, vahvempi valtio, Laaksonen sanoo.
– Venäjän perimmäinen päämäärä ei ole muuttunut. Se yhä edelleen haluaa, että Ukrainan valtio, sen suvereniteetti, on jollain tavalla alisteinen Venäjän tahdolle ja päämäärille. Niin kauan kuin tämä pysyy Venäjän päämääränä, Ukraina ei ole valmis neuvottelemaan, Saari lisää.
Lue myös: Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi tasan puoli vuotta sitten – tämä on Pekka Toverin arvio, jos sota jatkuu talven yli asemasotana
Sodan tulevaisuutta on vaikea ennustaa, koska eteen voi aina tulla yllättäviä yksittäisiä tilanteita, joilla on sodan kulun kannalta suuri merkitys. Tällainen tilanne voisi Sinikukka Saaren mukaan olla esimerkiksi ydinvoimalan räjähdys.
– Sanoisin kuitenkin, että puolen vuoden päästä Venäjä on heikompi kuin se on tänä päivänä, olettaen, että me täällä lännessä pysymme yhtenäisinä, Saari sanoo.
Lue myös: Ukrainassa sodittu jo puoli vuotta – tutkija: "Putinilla ei ole sellaista käsitettä kuin häviö"
Kommentti: HIMARS, Krimin kenttä, autopommit ja partisaanit – Ukrainan sota ei ole enää Putinin hallinnassa
Tyytymätön kansa
Vaikka Venäjällä puhutaan edelleen erikoisoperaatiosta, Saaren mukaan puolen vuoden jälkeen kaikille venäläisille lienee kuitenkin selvä, että Ukrainassa soditaan, valtaapitävien viestinnästä huolimatta.
– Erikoisoperaatiota Ukrainassa on hidastettu siviiliuhrien välttämiseksi, puolustusministeri Sergei Shoigu väitti venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan Ukrainan itsenäisyyspäivänä.
Gallupien valossa suurin osa venäläisistä tukee sotaa, mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö Venäjällä olisi suuria epävarmuustekijöitä ja tilanne voisi muuttua nopeastikin. Saaren mielestä Venäjällä on paljon tyytymättömyyttä kansan keskuudessa.
– Sen takia ei ole haluttu mobilisoida venäläisiä laajemmin sotimaan, koska pelätään sitä reaktiota, joka tulisi kansalta. Niin kauan kuin se ei kosketa venäläisten arkea, yritetään esittää, ettei tätä tapahtuisikaan, Saari sanoo.
Puolen vuoden päästä pakotteiden vaikutukset näkyvät Saaren mukaan jo venäläisten arjessa, mikä tekee asioista monimutkaisempia.