Ruotsi kasvattaa armeijansa kokoa ja ostaa uutta kalustoa.
Venäjä on suurin uhka Ruotsille ja muodostaa uhan koko puolustusliitto Natolle.
Näin sanoo Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson yhdysvaltalaisen Politico-lehden haastattelussa.
– Hyökkäyksen riskiä ei voida sulkea pois, puolustusministeri sanoo.
– Venäjä on valmis ottamaan suuria sotilaallisia ja poliittisia riskejä, hän arvioi.
Laajalti on arvioitu, että Venäjä saattaa kääntää asevoimiensa katseen myös muihin naapurimaihinsa, jos sen käymä sota Ukrainassa päättyy voitokkaasti.
Esimerkiksi Puolan presidentti Andrzej Duda, Tanskan puolustusministeri Troels Lund ja europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) ovat arvioineet, että Venäjällä on noin 3–5 vuoden aikaikkuna uhata Natoa. Laajemmin aiheesta voi lukea alla olevasta linkistä.
Lue lisää: Putinin aikaikkuna iskeä Natoa vastaan on pian – ilmassa uhkaavia hälytysmerkkejä
Puolustusministeri Jonson muistuttaa, että tällä hetkellä merkittävä osa Venäjän maavoimista on sidottu Ukrainaan. Ruotsilla ja Venäjällä ei ole yhteistä maarajaa.
Ruotsi esitteli tiistaina uuden kokonaisturvallisuutta käsittelevän ehdotuksen, joka ulottuu vuoteen 2030 asti.
Ehdotuksen perusteella puolustusmenojen osuus Ruotsin bruttokansantuotteesta tulee olemaan 2,6 prosenttia vuoteen 2028 mennessä.
Käytännön tasolla Ruotsi suunnittelee kasvattavansa sotilasorganisaationsa 88 000 henkilöstä 130 000 henkilöön.
Ruotsi aikoo lisäksi panna rahaa esimerkiksi ohjuksiin, panssareihin, kuljetuskoptereihin ja hävittäjiin.
Lue myös: Kreml on "hermostunut ja purkaa turhautumistaan" Suomeen
Ruotsi haluaa selvitä "sotatilanteesta"
Panostusten tavoite on yksiselitteinen. Ruotsi haluaa hankkia kyvyn selviytyä "sotatilanteessa", puolustusministeri toteaa.
Tällä hetkellä Ruotsi käyttää puolustusmenoihin noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Naton suositus on, että jäsenvaltiot käyttävät puolustukseen vähintään kaksi prosenttia.
Viime vuonna Ruotsi kasvatti puolustusbudjettiaan yli 20 prosenttia. Puolustusministeri kuvaili päätöstä historialliseksi ja arvioi Ruotsin panostavan puolustukseensa eniten sitten 1950-luvun.
Puolustusministeri Jonson myöntää Politicon haastattelussa, että Ruotsi on vuosikymmeniä käyttänyt liian vähän rahaa puolustukseensa.
Ruotsin päätös kasvattaa puolustusbudjettiaan on linjassa muiden Euroopan valtioiden kanssa, jotka aktivoituivat asemarkkinoilla Venäjän suurhyökkäyksen myötä.
Ruotsi haluaa pysyä "epähaluttavana" kohteena Venäjälle panostamalla myös siviilipuolustukseensa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähkö- ja liikenneverkon vahvistamista.
– Siviilipuolustus ja sotilaallinen puolustus ovat saman kolikon kaksi puolta, Jonson sanoo Politicolle.