Venäjän isku Kurskissa ei ole laajamittainen vastahyökkäys, mutta se voi olla alkamaisillaan, arvioi asiantuntija.
Venäjän vastahyökkäys Kurskissa on "röyhkeä" ja on saanut aikaan "rumaa jälkeä", arvioi Ukrainan sodan tilannekarttaa ylläpitävän Black Bird Groupin Pasi Paroinen.
Hyökkäyksestä julkaistujen videoiden perusteella Venäjä iskee ukrainalaisia vastaan armeijansa parhaimmistolla, laskuvarjojääkäreillä ja merijalkaväellä.
– Ne olivat ennen sotaa eliittijoukkoja, ja tänäkin päivänä tappioista huolimatta niitä käytetään juuri tällaisiin hetkiin, kun reitti pitää saada auki, Paroinen sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
Sekä Venäjän laskuvarjojääkärit että merijalkaväki on tyypillisesti varustettu rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuilla eli käytännössä hyvin raskaalla kalustolla.
Venäjän Kurskin vastahyökkäys on eri lähteiden perusteella suuntautunut Kurskin pullistaman vasempaan laitaan Snagostin kylään ja sen lähialueille.
Venäläisjoukot mahdollisesti hyödynsivät hyökkäyksessään rakentamaansa uutta siltaa, spekuloi Radio Free Europe/Radio Libertyn toimittaja Mark Krutov satelliittikuvien perusteella.
Venäjän Kurskin alueen rintamatilanne 11. syyskuuta. Punaiset nuolet ovat Venäjän hyökkäyssuuntia. Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group.Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group
Paroinen uskoo, että Venäjä on tehnyt useamman vastaavanlaisen mekanisoitujen joukkojen hyökkäyksen kuin mikä jutun alussa olevalla videolla näkyy. Niistä vain ei ole julkaistu kuvamateriaalia, eikä sitä välttämättä ole tulossakaan.
Venäjän hyökkäyksen keskeinen päämäärä on Paroisen mukaan avata maayhteys Seymjoen eteläpuolelle oleviin venäläisjoukkoihin, joiden asema kävi hankalaksi sen jälkeen, kun Kurskiin hyökänneet ukrainalaisjoukot tuhosivat joen yli kulkevat sillat.
Venäläisjoukot eivät olleet varsinaisesti saarroksissa, mutta huollon kannalta joka tapauksessa haastavassa paikassa. Venäjä pyrki parantamaan tilannetta pioneerien rakentamilla ponttoonisilloilla, joita Ukraina taas yritti parhaansa mukaan tuhota.
– Venäjä ei ole vielä aloittanut laajamittaista, koottua vastahyökkäystä Kurskissa. Se voi kuitenkin olla alkamaisillaan, Paroinen arvioi.
Tähän viittaa Paroisen mukaan myös se, että Venäjä on vienyt alueelle huomattavan määrän joukkoja.
– Onnistuessaan tämä hyökkäys antaa Venäjälle mahdollisuuden uhata Ukrainan puolustuksen selustaa, varsinkin jos venäläisjoukot puskevat syvemmälle Ukrainan puolelle, Paroinen jatkaa.
Ukrainalla heikot joukot
Venäjän Kurskin vastahyökkäystä vastassa olevista ukrainalaisjoukoista ei ole täyttä varmuutta.
Paroisen mukaan näyttää kuitenkin siltä, että venäläishyökkäyksen pääiskun ovat vastaanottaneet ukrainalaiset aluepuolustusjoukot.
– Ne tukivat ihan onnistuneesti Ukrainan Kurskin hyökkäystä keskittyen suojaamaan hyökkäyksen läntistä sivustaa, Paroinen sanoo.
– Nyt kun ne ovat puolustuskannalla, ei niillä edelleenkään ole riittävästi raskasta aseistusta. Pulaa on aika paljon kaikesta, hän jatkaa.
Aluepuolustusjoukot ovat Ukrainan asevoimien "ravintoketjun häntäpäässä, mitä aseisiin ja varusteisiin tulee", Paroinen summaa.
Ukrainalaisjoukkojen tilannetta vaikeuttaa se, ettei niillä todennäköisesti ole ollut mahdollisuutta suuremmin linnoittaa asemiaan.
– Se on todennäköisesti kuoppa per mies -tyyppinen ratkaisu varsinkin ihan etulinjassa. Vaikea kaivautua kunnolla asemiin, kun ollaan drone- ja tykistöuhan alla, Paroinen arvioi.
Sosiaalisessa mediassa leviää myös useita videoita, joissa väitetysti näkyy venäläisjoukkoja saattamassa vangeiksi jääneitä ukrainalaissotilaita. Tiedossa ei ole, näkyykö videoissa sama vankijoukko useaan otteeseen.
Venäjä väittää vallanneensa 10 kylää
Taisteluista on niukasti vahvistettuja tietoja. Virallinen Ukraina tai Venäjän puolustusministeriö eivät ole kommentoineet väitettyä hyökkäystä.
Tshetshenian Akhmat-joukkojen komentaja Apti Alaudinov väittää Venäjän vallanneen takaisin noin kymmenen asutuskeskusta Kurskin alueella, kirjoittaa Venäjän valtion uutistoimisto Tass.
– Tilanne on meille hyvä, sanoo Alaudinov Tassille.
Myös Venäjän puolustusministeriö väittää venäläisjoukkojen lyöneen joitain ukrainalaisyksiköitä Kurskin alueen kylissä. Puolustusministeriö ei kuitenkaan suoraan kommentoinut vastahyökkäystä.
"Voi kehittyä kriisiksi"
Sotaa seuraavat ukrainalaiset sota-asiantuntijat ja sotilaslähteet puolestaan ovat kuvailleet tilannetta heidän joukkojensa kannalta vaikeaksi.
Viestipalvelu Telegramissa kirjoittavan Sternenkon mukaan ukrainalaisjoukkojen ongelmat Kurskissa ovat samat kuin kaikkialla muuallakin. Alueella taistelee useita ukrainalaisyksiköitä, joilta puuttuu yhtenäinen johto ja yhteistyö.
Tästä seuraa puolustuksen "hajaantuminen ja sekasorto", Sternenko kirjoittaa.
– Tilanne voi kehittyä huonosti hallituksi kriisiksi, Sternenko toteaa.
– Joissain tapauksissa johto on reagoinut vastuuttomasti taistelijoiden raportteihin. Siitä tuli julma vitsi, kirjoittaa puolestaan ukrainalaissotilas Stanislav Osman Telegramissa.
Venäläisväitteiden mukaan ukrainalaisjoukot yrittävät häiritä Venäjän hyökkäystä iskemällä sen kylkiin raja-alueiden yli.
"Jos Kurskin operaatio epäonnistuu"
Ukraina hyökkäsi Kurskin alueelle elokuussa ja eteni heikosti puolustetulle venäläisalueelle nopeasti. Ukraina on syvimmillään edennyt Kurskissa noin 30 kilometrin syvyyteen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on väittänyt ukrainalaisjoukkojen pitävän Venäjän puolella hallussaan noin 100 asutuskeskusta ja 1 300 neliökilometriä maaperää. Venäjä on väittänyt lukujen olevan pienempiä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau totesi elokuun puolivälissä MTV Uutisille, että Kurskin hyökkäys on oire Zelenskyille tyypillisestä tavasta johtaa "megatarinoilla".
– Kyse ei ole strategisesta visiosta, vaan taktisesta ratkaisusta. Tällä muutetaan sitä, miten sotaa katsotaan tänään ja huomenna. Tämä on Zelenskyin tyyli, Nizhnikau sanoi puhelimitse.
– Zelenskyi on puhunut siitä, miten Ukraina tuo sodan Venäjälle, hän jatkoi.
Eri asia on, mikä on operaation pitkänajan arvo, Nizhnikau muistutti.
– Paljon riippuu siitä, mitä Ukraina saavuttaa. Ennemmin tai myöhemmin ukrainalaisjoukot vetäytyvät Venäjältä ja tämä hyökkäys mahdollisesti unohdetaan, Nizhnikau arvioi.
– Jos Kurskin operaatio epäonnistuu, tullaan sitä käymään läpi yhtä tarkasti. Miksi lähetimme joukkoja Venäjälle moraalipiikin takia, kun niitä olisi tarvittu enemmän Itä-Ukrainassa?, hän jatkoi.
Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän erikoistutkija Pentti Forsström piti elokuun lopussa selvänä, että ennemmin tai myöhemmin Venäjä hyökkää voimalla Kurskin alueella.
– Se Kurskin miehitys ei käy laatuunsa, se täytyy saada takaisin. Odotan, että venäläiset hyökkäävät Kurskin mutkaan, hän jatkaa.