Venäjän vastapakotteina asettamat raakapuun ja puuhakkeen vientikiellot eivät ole kohtalokkaita Suomen metsäyhtiöille ja energiateollisuudelle, mutta miettimistä venäläisen puun korvaaminen edellyttää, alojen etujärjestöistä kerrotaan.
Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö esitti kuluvan kuun alkupuoliskolla koivukuidun, koivuvaneritukin ja energiahakkeen viennin kieltämistä Venäjälle epäystävällisiin maihin, joihin myös Suomi lukeutuu.
Metsäteollisuus ry:n johtajan Maarit Lindströmin mukaan suomalaiset metsäyhtiöt olivat jo ennen Venäjän vastapakotteita päättäneet katkaista puuntuonnin itänaapurista omiin vetäytymispäätöksiinsä perustuen tai viimeistään siksi, että Venäjän puu ei Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen enää täyttänyt kansainvälisten sertifiointijärjestöjen vaatimuksia.
Venäjältä tuotavan raakapuun osuus on ollut noin kymmenen prosenttia Suomen metsäteollisuuden raaka-aineen käytöstä.
– Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin – siellähän on pääasiallinen raaka-aineen lähde – mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin, Lindström sanoo STT:lle.
Lähes puolet Venäjän-tuonnista oli viime vuonna lyhytkuituisen sellun valmistukseen käytettyä koivukuitupuuta. Sen korvaaminen kotimaisella koivulla voi Lindströmin mukaan osoittautua haasteelliseksi.
– Yhtiöt joutuvat pohtimaan myös sitä, olisiko se korvattavissa jollain muulla vaihtoehdolla, Lindström sanoi.
Venäläisen puun vientikiellot eivät ole suomalaisille metsäyhtiölle mikään uusi asia, sillä viimeksi vuoden vaihteessa voimaan astui puuta koskevia vientirajoituksia. Raakapuun vientirajoitusten avulla Venäjä on halunnut nostaa metsäalansa jalostusastetta.