Venäjän vastapakotteina asettamat raakapuun ja puuhakkeen vientikiellot eivät ole kohtalokkaita Suomen metsäyhtiöille ja energiateollisuudelle, mutta miettimistä venäläisen puun korvaaminen edellyttää, alojen etujärjestöistä kerrotaan.
Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö esitti kuluvan kuun alkupuoliskolla koivukuidun, koivuvaneritukin ja energiahakkeen viennin kieltämistä Venäjälle epäystävällisiin maihin, joihin myös Suomi lukeutuu.
Metsäteollisuus ry:n johtajan Maarit Lindströmin mukaan suomalaiset metsäyhtiöt olivat jo ennen Venäjän vastapakotteita päättäneet katkaista puuntuonnin itänaapurista omiin vetäytymispäätöksiinsä perustuen tai viimeistään siksi, että Venäjän puu ei Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen enää täyttänyt kansainvälisten sertifiointijärjestöjen vaatimuksia.
Venäjältä tuotavan raakapuun osuus on ollut noin kymmenen prosenttia Suomen metsäteollisuuden raaka-aineen käytöstä.
– Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin – siellähän on pääasiallinen raaka-aineen lähde – mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin, Lindström sanoo STT:lle.
Lähes puolet Venäjän-tuonnista oli viime vuonna lyhytkuituisen sellun valmistukseen käytettyä koivukuitupuuta. Sen korvaaminen kotimaisella koivulla voi Lindströmin mukaan osoittautua haasteelliseksi.
– Yhtiöt joutuvat pohtimaan myös sitä, olisiko se korvattavissa jollain muulla vaihtoehdolla, Lindström sanoi.
Venäläisen puun vientikiellot eivät ole suomalaisille metsäyhtiölle mikään uusi asia, sillä viimeksi vuoden vaihteessa voimaan astui puuta koskevia vientirajoituksia. Raakapuun vientirajoitusten avulla Venäjä on halunnut nostaa metsäalansa jalostusastetta.
Venäläisen puun tulon lakkaaminen vaikuttaa eniten Itä- ja Kaakkois-Suomen tuotantolaitoksiin, mutta minkäänlaisesta kuoliniskusta ei Lindströmin mukaan voida puhua.
– Nyt olisi hyvä ajankohta suomalaisille metsänomistajille tehdä ensiharvennustöitä ja samalla vahvistaa oman puuston kasvua ja kuntoa, Lindström sanoo.
"Venäläinen hake on korvattavissa"
Energiateollisuuden puuhakkeen käytöstä tuontihakkeen osuus oli vuonna 2020 vajaa neljännes. Energiateollisuus ry:n tuotantojohtaja Jari Kostama uskoo, että venäläinen hake on korvattavissa kotimaisella hakkeella.
– Venäläistä haketta on tuotu Suomeen, koska se on edullista. Sitä ei ole tuotu lisäkäyttöä varten, vaan sillä on pääosin syrjäytetty suomalaisen hakkeen käyttöä. Näin ollen se voidaan myös pääosin korvata kotimaisella hakkeella, Kostama sanoi STT:lle.
– Toki se vie oman aikansa, että saadaan luotua uudelleen hakkeen tuotantoketjut, Kostama jatkaa.
Metsäteollisuus ry:n Lindströmin tavoin Kostama kääntää katseensa suomalaisiin metsänomistajiin.
– Meillä on hyvin paljon nuoren metsän hoitorästejä ja ensiharvennusrästejä. Näiden rästien purkaminen olisi erinomaisen hyvä ratkaisu tähän ongelmaan, Kostama sanoo.
Kostama asettaa toivonsa myös maan hallitukseen, jotta se yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen tarkoitettujen kemera-tukien kasvattamisella lisäisi metsänhoitotoimien houkuttelevuutta. Kemera-tukien ehtoja kiristettiin ja tukien määriä supistettiin vuonna 2015, mikä on johtanut rästien syntyyn.
– Tämä on nyt kiinni metsänomistajista, siitä, miten he innostuvat. Ilman tukia he eivät näitä toimia kovin suurella innolla tee, Kostama arvioi.
Yksi vaihtoehto hakkeelle olisi Kostaman mukaan turve, jonka käyttöä on sen kalleuden takia nopeasti ajettu alas Suomessa.
– Olisi ihan järkevää tässä tilanteessa pyrkiä siihen, että turpeen alasajoa pikkuisen venytettäisiin.
Myös Metsäteollisuus ry:n Lindströmin mukaan turpeen käytön jatkamista olisi syytä tarkastella, jotta jalostuskelpoista puuta ei käytettäisi energiantuotantoon.
Sekavia vastapakotteita
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Petri Vuorion mukaan vastapakotteet, jotka Venäjä julkisti Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyksen jälkeen, ovat olleet sekavia. Lisäksi niiden julkistaminen ja käyttöönotto on kestänyt pitempään kuin vuonna 2014.
Raakapuun ja puuhakkeen vientikieltojen ohella Venäjä on vaikeuttanut suomalaisyritysten vetäytymistä Venäjän markkinoilta muun muassa hankaloittamalla ulkomaalaisten omaisuuden ja kiinteistöjen myyntiä.
Vuorion mukaan varsinaiset vastapakotteet ovat jääneet toistaiseksi vähäisemmälle tasolle kuin vuonna 2014. Tuolloin ne osuivat pahasti muun muassa suomalaiseen elintarviketeollisuuteen, kun Venäjä ryhtyi korvaamaan tuontia omalla tuotannollaan.
– Näyttää siltä, että näitä vastapakotteita ei ollut mietitty valmiiksi kun sota syttyi. Ehkä kovin suuri joukko Venäjällä ei edes tiennyt koko asiasta, Vuorio sanoo STT:lle.
Vuorio arvioi, että länsimaiden kovat pakotteet ja niiden vaikutukset maan talouteen ovat tulleet Venäjälle yllätyksenä. Tämä on osaltaan vaikuttanut myös vastapakotteisiin.
– Heidän täytyy olla tarkkana, että omilla vastatoimilla ei vauhditeta käynnissä olevaa talouden syöksykierrettä, Vuorio sanoo.