Venäjä epäonnistui hyökkäyssotansa alussa käyttämiensä kalliiden ohjusten kanssa, kerrotaan raportissa.
Venäjä ampui helmikuun 24. päivänä aloittamansa Ukrainan sodan ensimmäisinä kuukausina merkittävän määrän risteily- ja ballistisia ohjuksia, kirjoittavat brittiläisen RUSI:n (Royal United Services Institute) tutkijat Justin Bronk, Nick Reynolds ja Jack Watling Ukrainan ilmataisteluita käsittelevässä raportissaan.
Raportin mukaan hyökkäysvaiheen alusta toukokuun loppuun Ukrainaan ammuttiin yli 2 000 ohjusta, tyypeiltään eritoten 3M-54 Kalibr, Kh-101, Kh-55 ja Kh-555 (mutta tietysti muitakin), yleensä 4-12 ohjuksen ryppäissä.
Ohjuksista Kalibrit ammutaan Mustallamerellä liikkuvista pinta-aluksista ja sukellusveneistä, Kh-101:t, Kh-55:t sekä Kh-555:t taas tyypillisesti Venäjän ilmatilassa pysyttelevistä strategisista Tupolev Tu-95 -pommikoneista.
Noin 240 kappaletta ballistisia 9M720- ja 9M723-ohjuksia eli Iskandereita on ammuttu maalla sijaitsevilta alustoilta.
Maahyökkäyksiin tarkoitetut ballistiset ja risteilyohjukset ovat toimineet hyvin koko sodan ajan: niiden tarkkuus on tyypillisesti ollut 3-10 metrin luokkaa. Jonkin verran niiden iskukykyä on kyetty heikentämään Ukrainan käyttämillä elso-järjestelmillä.
Hyökkäyksen ensimmäisen kolmen päivän aikana Venäjän pitkän kantaman ohjusiskujen tavoitteena oli heikentää ja tuhota Ukrainan ilmatorjunnan kapasiteettia. Iskujen kohteita oli haravoitu tarkalla tiedustelutoiminnalla jo kuukausia ennen hyökkäystä. Kohteisiin kuuluvat muun muassa kiinteät tutka-asemat ja S-125-ohjuspatterit, komentokeskukset, lentotukikohdat, asevarastot ja tunnetut S-300-patterit.