Ukrainaan hyökänneen Venäjän piti olla ylivoimainen niin maalla kuin ilmassa, mutta teot eivät ole toistaiseksi olleet sanojen veroisia. Miksi näin?
AFP / Lehtikuva MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan varhain torstaiaamuna 24. helmikuuta – siis viikko sitten. Sittemmin venäläisjoukot ovat tehneet iskuja eri puolille Ukrainaa.
Venäjä ilmoitti pian laajamittaisen hyökkäyksen jälkeen, että se on saavuttanut täydellisen ilmaherruuden Ukrainassa.
Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Inka Niskanen kuitenkin huomauttaa, ettei tällaisiin ilmoituksiin voi luottaa – onhan Venäjä pyrkinyt propagandallaan aiheuttamaan pelkoa ja vääriä mielikuvia.
– Tälläkin hetkellä Ukrainan ilmapuolustus on edelleen toiminnassa, Niskanen totesi MTV Uutiset Liven perjantain TV-lähetyksessä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi haluaisi Ukrainasta ilmakieltoalueen. Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä? Katso yllä olevalta videolta Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Inka Niskasen arvio!
Ensi-isku povasi kovia ilmaoperaatioita, vaan toisin kävi
Mitä on ilmaherruus?
Ilmaherruus on tärkeä osa modernia sodankäyntiä.
Se tarkoittaa toiminnanvapautta ilmassa ja ilmasta käsin.
Hyökkääjä pyrkii hankkimaan ilmaherruuden, jotta voi vapaasti tiedustella, etsiä ja osoittaa maaleja sekä rynnäköidä tai pommittaa ja siten vaikuttaa sodankäyntiin ja sodan lopputulokseen.
Venäjän toimet Ukrainan ilmatilassa eivät ole puhuneet ilmaherruuden puolesta, vaikka ensi-isku ilmasta käsin olikin väkevä.
– Venäjä tavoitteli laajamittaisen hyökkäyksen käynnistäneellä tuli-iskulla Ukrainan ilmapuolustuksen lamauttamista.
– Kohteena siinä olivat tutka-asemat, ilmatorjunta, lentotukikohdat ja myös johtamiskeskukset, Niskanen kertaa sodan ensihetkien ilmaiskuja.
Niskasen mukaan Venäjän odotettiin tekevän ensi-iskun jälkeenkin laajoja ilmaoperaatioita. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Sen sijaan Venäjä on käyttänyt ilmavoimaa määrällisesti vähän, yksittäisinä hyökkäyksinä.
Tämä on sikäli erikoista, sillä asetelma Venäjän ja Ukrainan ilmavoimien välillä oli ennen sotaa selvästi Venäjän puolella.
Ukrainan ilmavoimat oli Venäjään nähden selvästi alakynnessä – sekä laadullisesti että määrällisesti.
– Ukrainalla on vähemmän lentokalustoa, vanhempaa kalustoa ja aseita. Sama pätee ilmatorjuntajärjestelmiin. Määrällisesti vähemmän ja laadullisesti heikompaa kalustoa, Niskanen listaa.
Lue myös: Puolustusministeri Antti Kaikkonen MTV Uutisille: Lähden työmatkalle Yhdysvaltoihin maanantaina – nämä ovat matkan syyt
Miksi Venäjä ei olekaan ollut ylivoimainen ilmassa?
Kysymys kuuluukin, miksi Venäjä ei käytä ylivoimaansa?
– On mahdollista, että Venäjä on kuluttanut voimansa Syyriassa, jossa se on sotinut jo pitkään.
– Tämä tarkoittaisi sitä, että lentokaluston käytettävyys on heikentynyt ja samaten ampumatarvikkeista ja erityisesti täsmäaseista on puutetta, Niskanen pohtii.
Ukrainan sinnikkään vastarinnan lisäksi Venäjän ilmaiskujen laajuuteen – tai tässä tapauksessa niiden olemattomuuteen – voi Niskasen mukaan vaikuttaa myös koordinaation puute.
– Tämä tarkoittaa ilmaoperaatioiden yhteensovittamista hyökkäävien maajoukkojen ja erityisesti niiden ilmatorjunnan kanssa. Tässä on varmaankin ollut ongelmia.
5:18