Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on moittinut Natoa, sillä sotilasliitto ei ole suostunut perustamaan Ukrainan ylle lentokieltoaluetta. Ilmasotaopin pääopettajan mukaan pyyntöön suostuminen vetäisi Naton mukaan avoimeen sotaan.
Ukraina pyysi Natolta perjantaina lentokieltoalueen perustamisesta, jotta Venäjän ilmaiskut saataisiin pysäytettyä.
– Ukraina pyrkii tällä pyynnöllään paikkaamaan oman puolustuksensa puutteita. Jos se saisi Nato-maat valvomaan lentokieltoaluetta yllään niin sen ei tarvitsisi itse huolehtia tästä osasta omassa puolustuksessaan, sanoo maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Inka Niskanen MTV Uutiset Liven lähetyksessä.
– Lentokieltoalueen perustaminen tarkoittaisi sitä, että Ukrainan yläpuolinen alue julistettaisiin alueeksi, jonka sisällä puututtaisiin tarvittaessa voimakeinoin, jos siellä joku asiaton lentää, Niskanen selventää.
Nato joutuisi tilanteeseen puuttuessaan mukaan sotaan
Käytännössä lentokieltoalue tarkoittaisi sitä, että aseistetut Naton hävittäjät lentäisivät Ukrainan yllä sen varalta, että Venäjän ilmavoimat jatkaisivat yhä hyökkäyksiään. Niskanen pitää hyökkäysten jatkumista todennäköisenä.
Tilanne olisi kuitenkin myös Natolle vaarallinen, sillä mikäli Naton koneet lentäisivät Ukrainan yllä, voisi myös Venäjän ilmavoimat ampua niitä alas.
Nato on pyrkinyt välttämään tilanteen eskaloitumista ja on toistaiseksi hylännyt Ukrainan pyynnön lentokiellosta. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato-maat ovat yhtä mieltä siitä, että Naton lentokoneita tai joukkoja ei tule olla Ukrainassa. Naton voimakkaampi puuttuminen vetäisi Naton mukaan yhä syvemmälle sotaan.
– Se tarkoittaisi sitä että Natosta tulisi tämän sodan osapuoli. Eskalaation riski on enemmän kuin suuri. Se on väistämätön. Se voisi eskaloitua suursodaksi Euroopassa.
Niskanen ei usko että Ukrainan pyyntö lentokieltoalueesta tulisi toteutumaan lainkaan.
– Minun arvioni mukaan tämä ei ole mahdollista. Ukraina on tilanteessa, jossa se ei tule saamaan apuja tässä asiassa.
Niskasen mukaan Venäjän ilmaiskujen käyttäminen on ollut vähäisempää kuin ennakoitiin.
– Venäjällä on tuolla alueella noin 300 taistelukonetta, joista se on käyttänyt noin yhtä kolmasosaa. Toistaiseksi tätä arvioidaan kuitenkin puutteellisin tiedoin.
Ilmaiskuja on ollut odotettua vähemmän
Niskanen listaa kolme selitystä ilmaiskujen vähäiseen käyttöön.
– Ensinnäkin se että Venäjä on kuluttanut voimiaan operoidessaan Syyriassa, mikä olisi aiheuttanut sen että lentokaluston käytettävyys on heikentynyt. Myös ampumatarvikkeita on voinut kulua Syyriassa niin paljon, että niitäkään ei olisi enää käytettävissä siinä määrin kuin tarvittaisiin. Erityisesti täsmäaseiden puute on se, mikä tässä sodassa toistaiseksi näkyy.
– Toinen selittävä seikka on yhteiskoordinaation puute – eikä pelkästään ilmavoimien keskinäisen koordinaation puute, vaan myös maajoukkojen ja niiden ilmatorjunnan kanssa koordinointi on ollut puutteellista.
Ukraina on myös ollut sitkeä vastustaja.
– Kolmas seikka on Ukrainan vastarinta. Ukrainan ilmapuolustus on ollut ennakoitua tehokkaampaa. Ilmaherruus vaatisi sen, että vastustajan ilmapuolustus pitää lamauttaa niin ettei vastustaja kykenisi enää ilmatorjuntaan.
Miten Venäjä reagoisi, jos jokin muu maa lähtisi Ukrainan avuksi sotaan? Tähänkin kysymykseen vastaa maanpuolustuskorkeakoulun everstiluutnantti Inka Niskanen. Katso haastattelu kokonaan yllä olevalta videolta!