Jos hyvin nukutun yön jälkeen väsyttää, on lääkäri Henri Tuomilehdon mukaan syytä epäillä uniapneaa. Tuomilehto kertoo Studio55.fi-keskusteluohjelmassa, että uniapnea voi altistaa jopa sydän- ja verisuonitaudeille
Unilääketieteen asiantuntija dosentti Henri Tuomilehto kertoo, että jopa 300 000 suomalaista sairastaa uniapneaa tietämättään.
– Puhutaan ihan kansantaudista, hän toteaa Studio55.fi-keskusteluohjelmassa.
Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa nielu tukkeutuu hetkellisesti. Nielun tukkeutuminen saa aivot heräämään ja uniapnea-potilaan uni on hyvin katkonaista. Heräämistä ei välttämättä huomaa itse, mutta väsymys tuntuu seuraavana päivänä.
– Jos ihminen itse kokee, että vireystila on huono, kannattaa selvittää mistä se johtuu, kertoo Tuomilehto.
Uniapnealle altistavat ylipaino, joka lisää rasvakudosta nielun alueelle, ja tietyt kasvojen rakenteelliset ominaisuudet. Esimerkiksi pienileukaisilla on suurileukaisia useammin uniapneaa.
Kuorsaamista voisi Tuomilehdon mukaan pitää sairauden esiasteena ja tauti paheneekin pikkuhiljaa. Se kannattaa ottaa tosissaan ja hakeutua lääkäriin, sillä tutkimuksissa on havaittu uniapnean yhteys sydän- ja verisuonitauteihin.
– Aivot tarvitsevat yön aikana paljon happea. Kun sitä ei hengityskatkoksien aikana itse tuota, sydän joutuu töihin. Syke ja verenpaine nousevat yön aikana, kun niiden pitäisi levätä. Ihminen ikään kuin rasittuu nukkuessaan, Tuomilehto selittää.