Syksyn tähtitaivaalla nähdään harvinainen vierailija, joka löydettiin vasta tammikuussa. Komeetta Lemmon saapuu aurinkokunnan keskusosiin kaukaa Neptunuksen takaa.
Maan "lähipiirissä" on parhaillaan sinertäväpyrstöinen vierailija, jonka edellisestä visiitistä kulmakunnille on kulunut yli 1 300 vuotta.
Komeetta Lemmon on toistaiseksi niin himmeä, että sen voi nähdä vain kiikareilla tai kaukoputkella. Perjantaista alkaen sen voi hahmottua kuitenkin myös paljain silmin, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n kertoo tiedotteessaan.
Paras aika havaita se iltataivaalla on 20. lokakuuta ja 5. marraskuuta välisenä aikana.
Komeettojen kirkkauden kehitystä on Ursan mukaan kuitenkin vaikeaa ennustaa.
– Niissä saattaa tapahtua äkillisiä purkauksia, jotka aiheuttavat pyrstötähden äkillisen kirkastumisen, tai ne saattavat hajota kappaleiksi, mikä saa kirkkauden romahtamaan, Ursasta kerrotaan.
Kiikarilla katsottaessa komeetassa erottuu pyrstökin. Komeetan pää, eli koma, näkyy puolestaan sumuisena pallona.
Komeetta C/2025 A6 (Lemmon) iltahämärän taivaalla. Kartta kuvaa taivaan asentoa liukuvasti kesäajan mukaan. Komeetta näkyy taivaalla merkityissä kohdissa 10.10. noin klo 20.00, 15.10. klo 19.30, 25.10. klo 19.00, 30.10. klo 17.30, 4.11. klo 17.20, 9.11. klo 17.00 ja 14.11. klo 16.40.Ursa / Veikko Mäkelä
Vierailija kaukaa Neptunuksen takaa
Komeetta C/2025 A6 eli Lemmon on kotoisin Neptunuksen takaa niin kutsutun hajanaisen kiekon alueelta, jossa Aurinkoa kiertää massoittain pääasiassa jäisiä kappaleita. Neptunus on aurinkokunnan kahdeksas ja uloin planeetta.
Alueen kohteet ovat Ursan mukaan toistaiseksi vielä varsin huonosti tunnettuja, sillä ne ovat kaukana ja pieniä, ja siksi hyvin himmeitä.
Lemmon on käynyt lähellä Aurinkoa viimeksi 1 350 vuotta sitten.
Ohitettuaan Auringon marraskuussa sen rata muuttuu hieman, ja se tulee palaamaan aurinkokunnan sisäosiin niin pian kuin 1 150 vuoden kuluttua.
Lue myös juttu huhtikuulta 2024: Maan ohi suhahtaa pian vuoren kokoinen komeetta – voi nähdä vain kerran tai kaksi elämässä
Lemmon sai nimensä löytöpaikan mukaan
Nyt maapallolta käsin nähtävä komeetta C/2025 A6 (Lemmon) on saanut nimensä löytövuotensa ja -observatorionsa mukaan.
Nimi Lemmon viittaa yhdysvaltalaiseen Mount Lemmonin observatorioon, jossa pyrstötähti löydettiin vasta tämän vuoden tammikuussa. Se oli vuoden kuudes löydetty komeetta, josta merkintä A6 tulee.
Mount Lemmon Survey -havainto-ohjelma on osa Nasan rahoittamaa Catalina Sky Surveyta.
Ohjelman tavoitteena on löytää uusia komeettoja ja asteroideja sekä havaita jo tunnettuja pienkappaleita. Erityisen huomion kohteena ovat ne kohteet, jotka saattavat muodostaa törmäysuhan maapallolle.
Näin syntyy komeetan pyrstö
- Kaikki komeetan ytimet ovat hyvin jäistä materiaalia, joka alkaa kaasuuntua komeetan lähestyessä kuumaa Aurinkoa.
- Ytimen ympärille kehittyy pyöreä kaasuhuntu, jota kutsutaan nimellä koma. Auringon säteily ja hiukkasvirta puhaltavat koman materiaalia pyrstöksi.
- Auringon lähelle tulleita ja aktiivisiksi muuttuneita komeettoja kutsutaan usein myös pyrstötähdiksi, ja niillä onkin usein kaksi erillistä ja hieman eri tavoin käyttäytyvää pyrstöä: kellertävä pölystä muodostunut pyrstö sekä sinertävä, ionisoituneesta kaasusta muodostunut pyrstö.
- Komeetan kirkkaus johtuu tästä höyrystymisestä. Auringon valo heijastuu höyrystyneestä materiaalista – komasta ja pyrstöstä – ja saa komeetan näin näyttämään kirkkaalta avaruuden mustuutta vasten.
- Mitä enemmän kaasua komeetasta irtoaa, sitä kirkkaammalta se näyttää.
Lähde: Ursa.
0:20