Vastakohdat viehättävät – mutta kannattaako täysin erilaisen ihmisen kanssa ryhtyä parisuhteeseen?

Ymmärrettävästi nopea ja ripeä persoona voi työpaikalla menettää hermonsa hitaaseen työtoveriin, mutta voisivatko täysin vastakkaiset persoonallisuuden piirteet sytyttää myös romanssin?

Vaikeinta on kohdata ihminen, joka on täysin erilainen kuin itse on. Näin toteaa käyttäytymistieteilijä, luennoitsija ja kirjailija Thomas Erikson teoksessaan Idiootit ympärilläni. Kun ihminen on täysin erilainen, hän käyttäytyy ”väärin” – liian nopeasti, hitaasti, aggressiivisesti tai passiivisesti. Yleensä kysymys ei ole väärästä käytöksestä, vaan vain erilaisten persoonien eroista.

Sanotaan, että vastakohdat viehättävät, mutta onko se totta? Jos vastakohdat ärsyttävät, tekeekö oman itsen tarkka kopio onnelliseksi?

– Se on erittäin hyvä kysymys, Erikson pohtii.

Eriksonin kirjassa listataan neljä erilaista persoonatyyppiä. Analyyttinen sininen reagoi hitaasti, on varovainen eikä kiinnostu ihmissuhteista vaan asioista. Hallitseva punainen on nopea, välitön ja toimii nykyhetkessä. Vakaa vihreä reagoi rauhallisesti, tukee muita, ei halua muutoksia eikä pidä konflikteista; innokas keltainen puolestaan on nopea, impulsiivinen, näkee pitkälle tulevaisuuteen eikä nauti rutiineista.

Ymmärrettävästi nopea punainen voi työpaikalla menettää hermonsa hitaampaan siniseen, mutta toisiko vastakkainasettelu myös aineksia romanssiin?

– Punainen persoona voi olla viehättynyt vihreästä, joka on hiljainen, tasainen tyyppi. Vihreää tyyppiä voi kiehtoa punaisessa kaikki se energia ja toiminta. Voin ymmärtää, miksi he vetoavat toisiinsa, Erikson pohtii.

– Keltainen tyyppi tietää, että hänen täytyy olla järjestelmällisempi, ja sininen toisi ryhtiä hänen elämäänsä. Sinistä kiehtoo keltaisen luovuus ja iloisuus.

Niin – tämähän näyttää ihanalta, suorastaan täydelliseltä romanssilta. Mutta, mutta.

– Sitten heidän täytyy asua yhdessä: perustaa perhe, valita koti ja kasvattaa lapsia, ja he tekevät tämän kaiken hyvin, hyvin eri tavoin. En sano, että mikään näistä toimintatavoista olisi hyvä tai huono, vaan että on monia tapoja tehdä niitä.

Ja silloinhan ne konfliktit yleensä alkavat: toinen on liian päällekäyvä, liian nössö, liian hidas, hiljainen ja niin edelleen. Siksi Erikson ajattelee, että elämä itseä muistuttavan tyypin kanssa voi pidemmän päälle olla helpompaa.

– En voi todistaa tätä eikä minulla ole mitään todisteita tästä, mutta ajattelen, että ihmiset, jotka ovat tavallaan samanlaisia, tulevat paremmin toimeen pitkällä tähtäimellä, hän sanoo.

– Jos pariskunnassa on kaksi punaista tyyppiä, heillä tulee aina olemaan konflikteja, mutta he eivät välitä tästä. Konfliktit ovat vain elämäntapa, vain uusi tapa kommunikoida. Muut ihmiset ajattelevat, että he riitelevät koko ajan! Kaksi keltaista tyyppiä on onnellisia yhdessä, kaksi vihreää tyyppiä turvallisessa suhteessa, kahdella sinisellä tyypillä kaikki asiat ovat järjestyksessä. On helpompaa elää yhdessä.


Lue myös:

    Uusimmat