Sabotaasin mahdollisuutta selvitetään Suomen ja Viron välisen sähköyhteyden katkeamisessa
Suomen ja Viron välistä merikaapelia laskettiin mereen marraskuussa 2012.Lehtikuva
Julkaistu 25.12.2024 21:30(Päivitetty 25.12.2024 23:06)
MTV UUTISET – STT
Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 katkesi joulupäivänä puolen päivän jälkeen. Yhteyden katketessa sen kautta kulki sähköä Suomesta Viroon, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingrid verkkosivuillaan.
Häiriön syytä selvitetään edelleen.
Fingridin mukaan yhteys katkesi noin puoli yhdeltä iltapäivällä.
– Selvityksessä on nyt, mikä vian on aiheuttanut. Sitten kun saadaan tietää, missä se vika on, voidaan arvioida myös, kauanko sen korjaaminen kestää, sanoi valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridiltä päivällä STT:lle.
Pahkinin mukaan joulunpyhät eivät vaikuta vikatilanteen korjaamisen kestoon.
– Kyllä meillä henkilökuntaa on siellä, mutta se (korjaaminen) vaan vie aikaa, hän sanoo.
Myös virolainen kantaverkkoyhtiö Elering kertoo, että vielä ei tiedetä, mikä vikatilanteen on aiheuttanut. Elering työskentelee tiiviissä yhteistyössä Fingridin kanssa ongelman aiheuttaneen syyn ja sen sijainnin selvittämiseksi.
– Riippuu ongelman aiheuttajasta ja sen sijainnista, kuinka kauan sen korjaaminen kestää, sanoo Eleringin hallituksen jäsen Reigo Kebja STT:lle.
Turva saattoi öljytankkerin Suomen aluevesille
Viestipalvelu X:ssä ja muualla sosiaalisessa mediassa käy vilkas keskustelu siitä, voisiko meriliikennettä seuraavien palveluiden perusteella alueella olleilla laivoilla olla yhteyttä sähköyhteyden katkeamiseen. Kaapelin vikaantuessa alueella on seilannut ainakin Cookinsaarten lipun alla seilaava Eagle S -öljytankkeri.
Osa sosiaalisen median käyttäjistä pitää Eagle S:ää todennäköisimpänä mahdollisena kaapelivaurion aiheuttajana.
– Öljytankkeri Eagle S hidasti neljänneksen vauhdistaan muutamia minuutteja ennen kuin se ylitti Estlink 2:n. Laiva ylitti kaapelin vian ilmaantumisen aikaan, sanoo avointa dataa seuraava nimimerkki Auonsson.
Sama tili kertoi myöhemmin keskiviikkona illalla, että Rajavartioston vartiolaiva Turva saattoi Eagle S -aluksen Suomen aluevesille.
Alusten liikkeisiin kohdistuu kinnostusta, sillä kiinalaisen Yi Peng 3 -laivan epäillään vaurioittaneen marraskuussa Itämerellä Suomen ja Saksan sekä Ruotsin ja Liettuan välisiä merenalaisia kaapeleita kiskomalla ankkuriaan merenpohjassa.
Vuosi sitten lokakuussa vaurioitui Suomen ja Viron välillä kulkeva kaasuputki Balticconnector. Siihen syylliseksi on epäilty kiinalaisomisteista rahtialus Newnew Polar Bearia.
Sabotaasin mahdollisuutta selvitetään
Pahkin kertoi iltapäivällä ruotsalaiselle Aftonbladetille, että vikaantumisessa selvitetään myös sabotaasin mahdollisuutta. Hänen mukaansa sabotaasin mahdollisuutta ei voida sulkea pois.
STT ei tavoittanut Pahkinia illalla kommentoimaan selvitystyön tilannetta.
Fingrid kertoi illalla yhdeksältä tiedotteessaan, että se aikoo tiedottaa häiriön selvitystyön etenemisestä torstaina iltapäivällä.
Selvitystöissä mukana on Fingridin ja Eleringin lisäksi Suomesta Rajavartiolaitos, joka selvittää, onko häiriö merialueilla vai ei. Suomenlahden merivartiostosta kerrottiin illalla STT:lle, että tiedotusvastuu asiasta on siirtynyt poliisille.
Ei ongelmia Virolle
Ongelman ilmetessä sähköä siirrettiin Suomesta Viroon täydellä teholla.
Yhteyden irrotessa verkosta sen tehonsiirto oli Fingridin mukaan 658 megawattia. Estlink 2:n sähkönsiirtokapasiteetti on 650 megawattia.
Pahkinin mukaan pieni heitto selittyy mittareiden näyttämillä lukemilla.
– Sähköä ajettiin täysillä Suomesta Viroon, Pahkin kertoi aiemmin päivällä.
Eleringin mukaan Viron sähkön toimitusvarmuus on taattu, eikä Estlink 2:n toimimattomuus aiheuta välittömiä ongelmia. Sähkö käytetään ensin varastoista loppuun, ja jos Estlink 2:n vika jatkuu vielä sen jälkeen, on sähköntuotantoon olemassa varakapasiteettia niin Virossa, Latviassa kuin Liettuassakin.
Mikäli Estlink 2:n katko jatkuu pitkään, voi se heijastua sähkön hintaan.
– Mutta siihen vaikuttavat monet eri asiat, kuten esimerkiksi se, paljonko on tuulivoimaa tarjolla, mikä on sähkönkulutus ja minkälainen on sää, sanoo Kebja.
Virolaisen Postimees-lehden mukaan kaapelivika vaikuttaneekin sähkön hintaan vasta lähipäivinä. Lehden mukaan Virossa olisi vielä huomenna saatavilla edullista sähköä.
Sähkö riittää Suomessa
Pahkin arvioi, että tällä hetkellä sähkö riittää Suomessa kulutukseen hyvin. Hänen mukaansa sähkön hinnassa vaikutukset voivat näkyä nopeastikin, mutta käyttövarmuuteen vika ei välttämättä lyhyellä aikavälillä vaikuta.
– Pitäisi mennä pidemmälle, että rupeaisi tulemaan pidempiaikaisia pakkasjaksoja, jolloin tarvittaisiin rajansiirtojohtoja siirtämään sähköä tänne Suomeen päin. Niillä voisi tulla vähän suurempiakin vaikutuksia tänne, hän sanoo.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti niin ikään, ettei häiriö vaikuta sähkönsaantiin Suomessa.
– Viranomaiset ovat joulunakin hereillä ja selvittävät asiaa. Siirtoyhteyden katkeaminen ei vaikuta suomalaisten sähkönsaantiin, Orpo kirjoitti päivällä viestipalvelu X:ssä.
Toistaiseksi häiriö ei näytä vaikuttaneen sähkön hintaan sen enempää Suomessa kuin Virossakaan.
Kaapeli vikaantui myös aiemmin
Estlink 2 palasi syyskuun alussa takaisin kaupalliseen käyttöön. Sähkönsiirtoyhteys oli tuolloin tammikuun lopusta lähtien pois käytöstä vikaantumisen takia.
Vioittunut osa kaapelista korvattiin 300 metrin matkalta uudella merikaapelilla. Fingrid kertoi tuolloin, että vikaantumispaikka oli korjaustöiden kannalta haasteellinen.
– Se oli todella hankalassa paikassa, se oli juuri siinä kun mennään mereen jyrkässä rinteessä.
Aiemman vikaantumisen ei katsottu johtuneen esimerkiksi sabotaasista, vaan sen aiheutti oikosulku.
Estlink 2 on otettu käyttöön helmikuussa 2014. Yhteyden kokonaispituus on noin 170 kilometriä.
Pahkinin mukaan kaikki rajajohtoyhteydet, kuten Estlink 2, ovat Suomelle tärkeitä.
– Pitää ajatella, että sähköjärjestelmämme on oikeasti eurooppalainen. Sähkö siirtyy rajojen yli sähkömarkkinoiden mukaan. Nämä ovat tärkeitä kaikille, paitsi Suomelle myös Ruotsille ja Virolle.
Normaalisti toiminnassa on edelleen Suomen ja Viron välillä kulkeva Estlink 1, jonka sähkönsiirtokapasiteetti on 350 megawattia.
