Vankiterveydenhuollon johtaja Jussi Korkeamäki uskoo, että vankien terveydenhuollon puolella todellinen koronakriisi on vankiloissa vasta edessä.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan keskimääräinen vankiluku laski koronavirusepidemian vuoksi.
Pääasiassa lasku johtuu Rikosseuraamuslaitoksen mukaan siitä, että sakon muuntorangaistuksia ja enintään kuuden kuukauden pituisia vankeustuomioita rajoitettiin.
Vankiterveydenhuollon johtaja Jussi Korkeamäen mukaan lainsäädännöllä on korona-aikana rajoitettu sitä, kuinka paljon vankeja saa ottaa vankiloihin.
Lyhyiden vankeusrangaistusten täytäntöönpanoja lykättiin, jotta myös vankiloissa voidaan terveysturvallisuus.
Laki tuomioiden täytäntöönpanon keskeytyksestä päätyi eilen, 1. päivä heinäkuuta.
"Koronatalkoot ovat vasta edessä"
Korkeamäki uskookin, että vankien terveydenhuollon puolella todellinen koronakriisi on vankiloissa vasta edessä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että vankimäärät alkavat lisääntyä, mikä taas tarkoittaa meille lisätyötä. Koronatalkoot meidän osaltamme ovat suurilta osin vasta edessä, Korkeamäki toteaa MTV Uutisille.
Tällä hetkellä vankiloissa odotetaan lisääntyvää vankien määrää levollisin mielin, sillä Suomen koronatilanne on ollut valtakunnallisesti helpottamaan päin – lukuun ottamatta jalkapallon EM-kisoista ”tuliaisina” tulleita koronatartuntoja.
– Jos tilanne kääntyy huonoon suuntaan, tilanne on varsin hankala.
Vankiterveydenhuolto on valmistautunut lisääntyvään vankimäärään yhdessä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa jo pidemmän aikaa.
Korkeamäki kuitenkin myöntää, että useita huolenaiheita lähitulevaisuuden osalta on ilmassa hyvistä valmisteluista huolimatta.
– Suurin osa vangeista on varsin nuoria, joten kaksi rokoteannosta on luultavasti saanut vain pieni osa. Siinä mielessä tilanne voi olla haastava, hän kertoo esimerkkinä.
Lue myös: Koronavirus livahti Vantaan vankilaan, luvassa laajoja rajoituksia – "Vaara on ilmeinen"
Vankien rokottamisessa ollut haasteita
Kun koronarokotuksista alettiin puhua viime vuoden lopulla, vakiterveydenhuolto oli Korkeamäen mukaan toivonut, että vangit olisivat olleet ihmisryhmä, jonka rokottaminen olisi aloitettu ensivaiheessa.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan vankien rokottaminen on tapahtunut samalla logiikalla kuin muidenkin kansalaisten rokottaminen – siis riski- ja ikäryhmittäin.
Vankien rokottamisesta vastaa vankiterveydenhuolto.
– Vankiloissa on logistisesti haastavampaa noudattaa tiettyjä ikärajoituksia tai riskiryhmiä, sillä meillä on Suomessa myös hyvin pieniä vankiloita, ja muutaman yksittäisen vangin rokottaminen on aiheuttanut haasteita.
Henkinen kuormitus on työllistänyt terveydenhuoltoa vankiloissa
Korkeamäki kuitenkin myöntää, että vaikka kovin työ on vasta edessä, korona-aika on ollut vankiloissa rankkaa aikaa niin henkilökunnan kuin vankienkin suhteen.
Vaikka vankeja on ollut korona-aikana määrällisesti vähemmän, työtehtävät ovat pitäneet terveydenhuollon ammattilaiset kiireisinä.
Siinä, missä esimerkiksi infektioiden tai muiden fyysisten oireiden hoitaminen on vähentynyt, vankien henkinen kuormitus on näkynyt vankiloiden vastaanotoilla.
– Kiirettä on ollut enemmän ja henkistä rasitusta ei pidä lainkaan väheksyä.
– Kun ollaan suljetuissa ympäristöissä ja kun on jouduttu rajoittamaan esimerkiksi tapaamisia ja lomia, se on käynyt henkisen kantin päälle, Korkeamäki toteaa.
Lue myös: Pitkittynyt koronakriisi näkyy ihmisten ahdistuksena ja uupumuksena: "Mielenterveydestä tulee seuraava pandemia"
Vuonna 2020 vankeja oli päivittäin keskimäärin 2 800, mikä oli noin 150 vankia vähemmän kuin vuonna 2019.
Naisvankeja oli vuonna 2020 keskimäärin 233, mikä on noin kahdeksan (8) prosenttia kaikista vangeista. |