Vanhus tarvitsee helteellä paljon nestettä – pidä huoli läheisestä

Kotona asuvat muistisairaat ovat erityisen alttiita riittämättömälle ravinnon ja nesteen saannille. Muistisairas ei yksinkertaisesti muista juoda tai ei tunnista nesteen tarvetta, koska ei tunne janon tunnetta.

Ihmisen päivittäinen nesteen tarve riippuen painosta on keskimäärin 1,5–2 litraa, josta juotavan nesteen määrä on ainakin 1–1,5 litraa ja loput tulee normaalin ja monipuolisen ruokavalion mukana. Jos vanhus syö huonosti, juotavan nesteen määrä on oltava vielä suurempi.

– Iäkkäillä on usein myös sairauksia, jotka lisäävät kuivumisen vaaraa, palvelutalon johtaja  Arja Sokura Mainio Vireen Vire Koti Muuralasta sanoo.

Monet sydän- ja verenpainelääkkeet sekä muutamat antibiootit poistavat elimistöstä nestettä. Jos elimistö pääsee kuivumaan, lääkepitoisuudet voivat nousta haitalliselle tasolle.

Virtsamäärä vähenee ja olo huononee

Mistä sitten tietää, juoko vanhus riittävästi päivän aikana?

– Hyvä nyrkkisääntö on, että vessassa pitäisi käydä kolmen–neljän tunnin välein ja virtsa on vaaleaa. Toki kannattaa muistaa, että virtsaamistarpeissa on aina yksilöllisiä eroja. Normaali ruumiinlämpö kertoo riittävästä juomisesta, samoin silmät ja suu eivät näytä kuivilta. Hengitys on tasaista ja riittävän nesteiden saannin tuloksena iho on kimmoisa ja tuntuu lämpimältä. Toki iän mukanaan tuomien ihon normaalien muutosten, kuten ihon kuivumisen, ryppyjen ja juonteiden vuoksi voi olla haastavaa huomata muutoksia iholla.

– Lievän nestehukan oireet ovat iäkkäillä usein lieviä tai niin epämääräisiä, ettei niitä yleensä edes havaita heti. Kun nestehukka sitten aiheuttaa oireita, seuraukset yleensä ilmenevät jo muutamassa päivässä, Sokura toteaa.

Tavallisesti ensimmäiseksi havaitaan virtsamäärien väheneminen. Mahdollisia muita oireita ovat päänsärky, väsymys, toimintakyvyn lasku, sekavuus, huimaus ja kaatuilu. Myös tumma, voimakkaasti tuoksuva virtsa on yksi merkki riittämättömästä nesteytyksestä.

"Kaikki keinot ovat sallittuja"

Jos nestehukka pääsee yllättämään, sitä pitää hoitaa.

– Kotihoitona toimii nesteiden ja energian nauttiminen sekä lepo. Veden lisäksi hyviä juomia ovat maito ja piimä, makeat mehutkin käyvät. Mikäli tilanne ei korjaannu, on sairaalahoito välttämätön.

Sokura kehottaa välttämään ruokaan ja juomaan liittyviä kaavamaisia ja tiukkoja rajoituksia. Jos vanhus on tottunut tiettyihin makuihin, turhat rajoitukset vain vähentävät nesteiden ja ruoan nauttimista ja huonontavat iäkkään ravitsemusta ja nestetasapainoa.

– Kaikki, mikä maistuu, on hyväksi. Ennen vanhaan ei juuri juotu jaffaa tai kokista, vaan vanhukselle kannattaa tarjota lapsuudesta tuttuja makuja, oli se sitten kirnupiimää tai kotikaljaa, Sokura sanoo. 

– Aina vanhus ei muista, onko juonut tarpeeksi tai syönyt riittävästi. Yleensä jano tulee vähän jälkijunassa ja kertoo jo alkavasta nestehukasta. Tärkeää olisikin juoda säännöllisesti. Varsinkin kotona asuvan muistisairaan kohdalla tulisi varmistaa nesteiden nauttiminen esimerkiksi jättämällä kannullinen lempijuomaa jääkaappiin ja kannuun vielä lappu muistutuksena, samoin jääkaapin oveen. 

Juomisen lisäksi pitää huolehtia suolatasapainosta, jotta nesteet imeytyisivät.

– Annamme usein hoivakodissamme vanhuksille juoman kyytipoikana esimerkiksi silliä. Vaikka ravitsemussuositukset on hyvä muistaa, on tärkeämpää varmistaa riittävä nesteytys. Tässä kaikki keinot ovat sallittuja, Sokura sanoo.

Lähde: Mainio Vire