Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota
6:56Epätasa-arvoisuus vaikuttaa jo lasten syövissäEpätasa-arvoisuus näkyy lasten syövissä. Asiasta keskusteltiin Huomenta Suomessa.
Julkaistu 27.09.2019 18:29

MTV UUTISET - Ville Mäkilä

Suomen Syöpärekisterin vuonna 2018 julkaistu syöpätutkimus osoittaa, että vanhemman matala tulotaso lisää lapsen syöpäkuolleisuuden riskiä.

Tutkimuksessa ilmeni, että sadan korkeamman tulotason perheen syöpään sairastuneesta lapsesta 86 jäi henkiin, kun sadan matalaan tulotasoon kuuluvien perheiden vastaava luku oli 79.

Vastaavanlaisia eroja sosioekonomisten ryhmien välillä on havaittavissa myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa vanhempien tulotasoon liittyvä löydös on selkeämpi. Kuilu sosioekonomisten ryhmien välillä on kasvanut 1990-luvulta lähtien.

Monia eri haasteita

Syöpärekisterin tutkija Laura Madanat-Harjuojan mukaan tutkimuksen puitteissa ei ollut mahdollista selvittää, mikä syy sosioekonomisten ryhmien kuolleisuuserojen taustalla on.

– Emme tiedä tässä vaiheessa mihin se liittyy, mutta asiaa tullaan selvittämään jatko-hankkeessa, Madanat-Harjuoja kommentoi.

Hänen mukaansa asiasta tiedetään kuitenkin sen verran, että perheen tulo- ja koulutustaso voi kytkeytyä perheen kykyyn selviytyä arjen haasteista esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi sairastuu vakavasti. Haasteet voivat olla taloudellisia, sairaanhoidollisia tai psykososiaalisia.

Perheen tulotasolla on merkitystä, miten perhe selviytyy haasteista ja voi johtaa suurempaan tuen tarpeeseen.

Lue myös: Epätasa-arvoisuus näkyy lasten syövissä Suomessa: "Syytä ilmiölle ei tiedetä"

Vanhemman matala tulotaso lisää lapsen syöpäkuolleisuuden riskiä – perheen asuinpaikka voi johtaa eriarvoisuuteen: "Joskus perhe joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa, jotta lapsi saa hoitoa"


Joskus perheen on muutettava hoidon takia

Syöpädiagnoosin saaneen lapsen hoitoon vaikuttaa myös, missä päin Suomea perhe asuu. Vaikka hoito on sama kaikkialla Suomessa ja on keskitetty yliopistosairaaloihin, jotka noudattavat yhtenäisiä hoito-protokollia, perheen asuinpaikka voi johtaa eriarvoisuuteen tuen tarpeessa.  

– Joissakin tilanteissa perhe joutuu esimerkiksi vaihtamaan asuinpaikkaa, jotta lapsi saa hoitoa, joka lisää perheen haasteita.

Yhdeksi suureksi tekijäksi Madanat-Harjuoja nostaa Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmän sirpaloitumisen.

Vaikka vanhemman tulotasosta riippumatta jokainen lapsi saa samanlaisen hoidon, voi helposti käydä niin, että lisätukea tarvitseva perhe ei saa kaikkea tarvitsemaansa tietoa ja tukea.

– Meidän järjestelmä ei tällä hetkellä räätälöi riittävästi eri perheille suunnattuja tukipalveluita.

Tarvittu apu pitäisi olla saatavilla

Madanat-Harjuojan mukaan kaikkien perheiden tarpeita ei ole välttämättä aikaisemmin osattu tunnistaa.

– Syöpähoitojen mentyä yksilöidympään suuntaan kaiken muunkin tuen tulisi yhtälailla olla räätälöidympää. Siihen tarvitsisimme lisäresursseja ja tutkimusta kartoittaaksemme mitkä tuen muodot ovat perheen kannalta parhaita ja milloin perhe eniten niistä hyötyisi.

Hän myös toivoisi, että palvelut olisivat nykyistä helpommin saavutettavissa. Olisi tärkeää, että tarvittu apu olisi perheiden saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.

– Lisäksi esimerkiksi kotisairaalatoimintaa tulisi lisätä. Kun terveydenhuollon ammattilaiset voivat havainnoida potilasta ja perhettä kotiympäristössä on helpompi saada käsitys perheen yksilöllisistä tarpeista.

Lisää aiheesta:

Nämä lapset joutuvat erityisen usein sijoitetuksi kodin ulkopuolelle: "Liian moni on jäänyt heitteille"Tutkimus: Lapsen sairastuminen syöpään vähentää vanhempien tuloja jopa vuosien ajanVanhempien tulot vaikuttavat syöpään sairastuneen lapsen ennusteeseen Suomessakin – asiantuntijat selittävät ilmiötäEpätasa-arvoisuus näkyy lasten syövissä Suomessa: "Syytä ilmiölle ei tiedetä"Lapsen syöpä kurittaa perhettä – heikko taloudellinen asema lisää menehtymisen riskiä: ”Eroja ei saa päästää suurenemaan”Suomalaistutkimus: Köyhien ja matalasti koulutettujen vanhempien lapset kuolevat useammin syöpään
SyöpäLapsetKöyhyysSairaudet ja tauditKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Syöpä
  • 10.11.06:28
    Sairaudet ja taudit

    Suomessa osallistutaan syöpien seulontaan keskiarvoa ahkerammin

  • 2.11.06:46
    Asian ytimessä.doc

    Savuttomilla yhä enemmän Suomen tappavinta syöpää – keuhkosyöpä havaitaan usein liian myöhään

  • 1.11.06:45
    Asian ytimessä.doc

    Marika Kojo ajoi kolarin ja sai syöpädiagnoosin samana päivänä: "Elän kuoleman rajapinnoilla"

  • 31.10.20:15
    Raskaus

    30-vuotiaan naisen oireet viittasivat raskauteen – taustalla olikin vakava sairaus

  • 28.10.18:50
    Sairaudet ja taudit

    Rinnat pitää tutkia joka kuukausi – näin teet sen oikein kotona