Vanhat neuvot eivät suojaa nettihuijareilta – näin asiantuntija neuvoo tekemään: ”Helppo ja yksinkertainen turvakonsti”

Nettipetosten määrä on kasvussa. Verkossa yritetään huijata niin yrityksiä, kuntia kuin yksityishenkilöitäkin. Tyypillinen huijauskeino vaihtelee monesti sen mukaan, kenelle se suunnataan.

Lue myös: Suuri kansainvälinen sijoitushuijaus iski Suomeen: Huijauspuheluita kymmenille tuhansille suomalaisille – rikosvahinko jopa viisi miljoonaa euroa

Esimerkiksi yrityksille ja kunnille suuria vahinkoja ovat aiheuttaneet kiristyshaittaohjelmat, Petteri Järvinen kertoo. Kiristyshaittaohjelmissa kiintolevyn tiedostot salakirjoitetaan ja niistä vaaditaan lunnaita. Yrityksiin kohdistuu myös toimitusjohtajakirjeisiin, valelaskuihin ja tietomurtoihin liittyviä huijauksia.

Yksityishenkilön kannalta huijaustrendinä ovat olleet pornokiristyskirjeet. Tällöin huijari lähettää sähköpostin, jossa kertoo urkkineensa henkilön koneelta jotain sellaista, mitä tämä ei halua julkistaa maailmalle. Jos henkilö ei maksa huijarille pyydettyä summaa, tämä uhkaa levittää aineistoa ja näin nolata henkilön.

– Siinä on usein vielä suomenkielinen saate, eli se näyttää tosi uskottavalta, ja vielä oikea salasana, joka on saatu jostain vanhasta tietomurrosta, jolloin se näyttää todella pelottavalta, Järvinen sanoo.

Lue lisää: Juhani varoittaa Aamupostissa häijystä pornokiristyksestä: "48 tuntia aikaa maksaa lähettäjälle" – kiristysviestit piinaavat jälleen suomalaisia

Älä luota vanhoihin neuvoihin

Aiemmin suomen kieli antoi turvaa. Jos viestin saate oli kirjoitettu huonolla suomella, se ei varmasti voinut olla aito. Huijarit ovat kuitenkin kehittyneet – myös kielellisesti.

– Käännöskoneet on paljon parempia ja usein näissä kansainvälisissä huijauksissa on suomalaisia apureita. Eli virheelliseen suomen kieleen ei voi luottaa, Järvinen sanoo.

Toinen vanhentunut neuvo on luottaa selaimessa näkyvään lukon kuvaan. Lukon kuva ei tarkoita, että yhteys on turvallinen ja sitä voi käyttää.

– Näitä lukon kuvan synnyttäviä salausvarmenteita saa helposti jopa ilmaiseksi. Salausvarmenne ei enää takaa, että sivu on aito. Se takaa ainoastaan sen, että yhteys on salattu, joka on ihan eri asia, Järvinen linjaa.

Lue myös: Tähän tietoturvamokaan moni sinisilmäinen suomalainen sortuu – asiantuntija muistuttaa myös terveen epäluulon merkityksestä

”Helppo ja yksinkertainen turvakonsti”

Järvinen muistuttaa terveen maalaisjärjen merkityksestä. Jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Normaalin harkinnan ohessa voi käyttää Googlea tai muuta hakukonetta etsiäkseen tietoa asiasta, jota ihmiselle ollaan tarjoamassa.

– Internet, vaikka se on loistava väline huijaukseen, se on myös loistava väline puolustautumiseen.

Lisäksi Järvinen kehottaa käyttämään tuttuja sivustoja ja itse kirjoittamaan sivuston osoitteen selaimeen tai ottamaan sen kirjanmerkeistä. Ikinä ei pidä klikata linkkiä, joka tulee sähköpostilla ja pyytää itseään klikattavan.

– Aina itse kirjoittaa osoitteen tai ottaa sen omista kirjanmerkeistä. Se on sellainen helppo ja yksinkertainen turvakonsti.

Entä miten voi varautua puhelinhuijauksiin? Miten suhtautua kutkuttavaan sijoitusehdotukseen, joka tulee tuntemattomalta mutta asiantuntevalta henkilöltä? Katso koko haastattelu videolta!

Lue myös: Huippusuosittu Android-sovellus rosvoaa sekä käyttäjiä että mainostajia – toimi näin, jos olet haittaohjelman käyttäjä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.