Lääkkeiden nimet olivat 1950-luvulla hyvin yksinkertaisia. Apteekin hyllyltä saattoi napata tuotteita kuten Kivuton ja Lentsutabletti.
Ennen 1950-lukua apteekit valmistivat lääkkeensä pääosin itse. 1950-luvulla lääkkeiden teollinen valmistus alkoi kasvaa voimakkaasti. Se muutti apteekkien toimintaa radikaalisti.
Yksi mielenkiintoinen muutos liittyy lääkkeiden nimeämiseen. Tänä päivän moni kokee lääkkeiden nimet vaikeasti muistettavina, sillä niissä ei ole mitään logiikkaa.
− Johtuen lääkevaihto-oikeudesta, joka tuli meillä käyttöön 2003, meille on tullut markkinoille lääkekummajaisia, joiden nimiin on sisällytettynä sekä vaikuttava lääkeaine että lääketehtaan nimi, apteekkari Bengt Mattila kertoo.
1950-luvulla tilanne oli toinen. Lääkkeet nimettiin napakasti ja usein sanalla, joka viittasi suoraan käyttötarkoitukseen.
− Kivuton-nimisen lääkkeen kohdalla ei tarvinnut kovinkaan paljon miettiä, mihin sitä käytettiin. Muita vastaavia lääkkeitä olivat Vilustop ja Lentsutabletti flunssaan, Antipress jännitystiloja rauhoittamaan, Antihappo närästykseen, Uni ja Lepo uniongelmiin sekä Matka ja Auto matkapahoinvointiin, Mattila kertoo.
Iilimadot lääketieteen apuna
Vanhoista lääkkeistä puhuttaessa moni muistaa iilimadot. Mattilan mukaan iilimatoja käytettiin ennen vanhaan etupäässä turvotuksiin. Esimerkiksi hammassäryssä iilimato saatettiin laittaa jopa suun sisään limakalvolle imemään verta.
− Iilimadot ovat kummajaisia, jotka liittyvät Hippokrateen teorioihin huonosta verestä. Kuppaus kuuluu samaan kategoriaan. Iilimadot ja kuppaus ovat tietynlaisia puhdistusriittejä, joilla saadaan paha veri pois kehosta, Mattila kertoo.
Tänä päivänä iilimadot ovat nousseet esille täysin uudenlaisella alueella. On tiedossa, että sylki, jota iilimadot erittävät, sisältää voimakkaasti verta ohentavaa ainetta.
Mattilan mukaan esimerkiksi mikrokirurgiassa on ryhdytty hyödyntämään iilimatoja. Esimerkkitilanteessa sormi on irronnut tapaturmassa kokonaan, ja sitä yritetään ommella mikrokirurgisesti takaisin paikoilleen.
− Sormessa on hyvin pieniä veritiehyeitä, jotka menevät helposti tukkoon. Leikkaukset ovat epäonnistuneet tämän vuoksi. Kun iilimato on laitettu pitämään tiehyeet auki, leikkaukset ovat onnistuneet.
Bengt Mattila pähkinänkuoressa |
- Toiminut Helsingin XII Joutsen apteekin apteekkarina vuodesta 1998. |
- Proviisorina Helsingin VII Fredrikintorin apteekissa 1982−1988 ja asiantuntijaproviisorina Suomen Apteekkariliitossa 1988−1998. |
- Kirjoittanut useita alaansa liittyviä julkaisuja. |
- Osallistunut yhdessä Liisa ja Heikki Kuntun kanssa webbisivusto apteekkimuseo.fi, virtuaalisen apteekkimuseon tuottamiseen. |
Studio55/Jenni Kokkonen
Lue myös: