Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen mukaan eilinen lomarahojenleikkaus-esitys kehiteltiin nopeasti, koska yhteiskuntasopimus kaatui ja sunnuntaikorvausten leikkaus herätti vastustusta.
Nopeaan aikatauluun vaikutti myös se, että hallitus luuli Vanhasen mukaan, että lomarahoista ei voida lailla säätää.
– Pitää ottaa huomioon, että hallitus ajoi nelisen kuukautta ratkaisuja yhteiskuntasopimuksen avulla. Ei ollut mitään B-suunnitelmaa, jota olisi kuukausia valmisteltu piilossa siinä sivussa, Vanhanen sanoi MTV:n Huomenta Suomessa.
– Sen jälkeen kun kävi ilmi, että yhteiskuntasopimusta ei saada, hallitus joutui aika nopealla aikataululla hakemaan näitä korvaavia toimenpiteitä. Se on osittain vaikuttamassa siihen, että tasapuolisinta keinoa ei myöskään heti löydetty, Vanhanen jatkoi.
Julkinen paine antoi vauhtia
Vanhasen mukaan julkinen keskustelu sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaamisesta ja esimerkiksi 18.9. järjestetty suurmielenilmaus vaikuttivat päätöksiin.
– Se loi painetta löytää tasapuolinen ratkaisu. Kyllä kaikki näkivät, että tämä kohtelee erityisesti joitakin naisvaltaisia aloja rankemmin kuin aloja keskimäärin, ja siinä mielessä eilinen ratkaisu oli hyvä.
Eilen MTV:n Kymmenen uutisissa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi, ettei edes tiennyt, että kaikilla ei ole oikeutta lomarahaan.
– Se, että kaikilla ei ole lomarahaoikeutta avasi mahdollisuuden säätää siitä lailla. Hallituksen neuvotteluissa nimenomaan keskusteltiin siitä, että kaikki eivät lomarahaa saa ja kyllä se hänellä (Sipilällä) tiedossa oli, Vanhanen sanoo.
Sopimuksissa huomioon lomarahalisäys?
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että työehtosopimusten ulkopuolella yksityisellä sektorilla työskentelee 225 000 palkansaajaa, joille lomarahaoikeus nyt tulee. Tämä lisää Suomen Yrittäjien arvion mukaan pienyrittäjien kustannuksia.
– Olen maallikko näissä tapauksissa, mutta olettaisin, että näissä tapauksissa kyse on järjestäytymättömistä aloista, joilla ei ole yleissitovaa sopimusta. Heillä on varmasti palkkasopimuksissa tarve ottaa huomioon tämä lomarahan lisäys, ettei lisäkustannusta tule.
– Kun kilpailukykyä pyritään parantamaan, ei ole tietysti järkevä lisätä kustannuksia, vaan keventää niitä, Vanhanen sanoo.