Vanhakantaiset asenteet elävät tiukassa: Seksuaalisen väkivallan uhria syyllistetään edelleen

Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että sen sijaan, että opetettaisiin poikia olemaan raiskaamatta, opetetaan tytöille, miten välttyä raiskaukselta: Älä pukeudu liian lyhyeen hameeseen. Älä juo itseäsi humalaan. Älä liiku yksin pimeillä kujilla.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen vastaava kriisityöntekijä, perheterapeutti Helena Kallinen tunnistaa raiskauskulttuurin merkit. Hän kertoo kääntävänsä tilanteen usein toisinpäin.

– Kun nuori mies lähtee baariin, sanommeko me hänelle, että älä nyt laita puhdasta paitaa, laita hiuksia tai älä nyt ainakaan suihkuta hyvää tuoksua, ettet tule raiskatuksi? Tämähän on aivan absurdia!

Uhria varjostaa tapahtuneeseen liittyvä häpeä

Raiskauskulttuuriin liittyy vahvasti häpeä, jota uhri seksuaalisesta väkivallasta tuntee. Uhri voi ajatella, että hän on antanut itselleen tapahtua väkivaltaa, vaikka syy on yksinomaan tekijässä.

Täältä apua:

- Raiskauskriisikeskus Tukinainen: www.tukinainen.fi, kriisipuhelin 0800-97899

- Naisten Linja väkivallan uhreille: www.naistenlinja.fi, tukinumero 0800-02400

- Nettiturvakoti väkivallan uhreille: www.turvakoti.net

- Rikosuhripäivystys: www.riku.fi, auttava puhelin 0203 16116

- Miesten kriisikeskus: puhelin 09 612 9370

Seksuaaliseen väkivaltaan liittyy edelleen vanhakantaisia asenteita. Moni voi esimerkiksi tiedostamattaan ajatella, että raiskauksen uhriksi joutuvat vain ”huonot naiset” ja uhri voi myös itse kärsiä samoista ajatuksista, vaikka tiedostaisikin, ettei ryhtynyt seksiin vapaaehtoisesti.

Miesuhrit kärsivät häpeästä erityisen paljon ja heidän on myös Kallisen mukaan vaikeampi saada apua. Miesuhrin korostunut häpeä voi johtua esimerkiksi tiukoista sukupuolirooleista ja maskuliinisuuteen liittyvistä odotuksista: Miehen uskotaan olevan aina seksuaalinen toimija, ei vastaanottaja. Miehen myös ajatellaan olevan aina valmis seksiin, joten virheellinen ajatus siitä, että miestä ei voi raiskata, elää edelleen vahvana.

Kallinen kuitenkin uskoo, että asenteet ovat uuden sukupolven myötä muuttumassa parempaan.

– Tietoa alkaa olla nuoremmalle sukupolvelle. Valistuneissa kouluissa puhutaan avoimesti oppilaiden kanssa siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä sekä siitä, mikä on seksuaalista väkivaltaa.