Valvira pohtii rikosilmoituksia hoitajamitoitusta kiertävistä hoitokodeista

Haamuhoitajilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, että esimerkiksi hoitokodissa paisutetaan todellista hoitajien määrää laskemalla hoitohenkilökuntaan muita kuin hoitotehtäviä tekeviä työntekijöitä.

Valviran lakimies Niina Rytilahti kertoo, että toistaiseksi yhtään tutkintapyyntöä ei ole tehty, vaikka hoitajamitoitusta kierretäänkin ja työvuorolistoihin merkitään esimerkiksi hallinnollista henkilökuntaa.

– Eihän laissa ole yleistä velvoitetta viranomaiselle tehdä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta. Meillä on nyt selvityksessä, tehdäänkö niistä tutkintapyyntöjä vai ei, Rytilahti kertoo.

Valvontaa tekevä ylitarkastaja Sari Mehtälä kertoo törmänneensä lukuisiin tapauksiin, joissa hoitavan henkilöstön työvuorolistaan on merkitty hallintohenkilöstöä. Tällaisia listoja toimitetaan myös Valviralle, eli jopa valvovaa viranomaista vedätetään merkitsemällä listoihin ihmisiä, jotka eivät osallistu hoitotyöhön.

Suomen kuvalehti kertoi jo viime viikolla, että Valvirassa tutkitaan, onko laiminlyönneistä kiinni jääneestä Esperi Caresta syytä tehdä rikosilmoitus.

Mehtälä on törmännyt hallintohenkilökuntavedätykseen pelkästään yksityisellä puolella. Hoitohenkilökunnan käyttämistä muihin töihin kuin hoitoon ja huolenpitoon on tullut ilmi myös julkisella puolella.

– Henkilöstön minimimäärävaatimuksissa on kyse hoitoon ja huolenpitoon menevästä työajasta. Se ei sisällä pyykinpesua, siivousta ja ruoanlaittoa, saati hallintoa. Mutta on sellaisia palveluntuottajia, joilla työvuorolistaan on merkitty keskushallintohenkilöstö, joka ei toimi välittömässä asiakastyössä. Joillakin palveluntuottajilla on sellainen tapa.

Lakimies Rytilahden mukaan viranomaisen vedättäminen tällä tavalla saattaisi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike voisi olla esimerkiksi väärän todistuksen antaminen viranomaiselle.

Ammattiliitolle satoja yhteydenottoja haamuhoitajista

Lähi- ja perushoitajien ammattiliiton Superin lokakuussa käynnistetty Ilmianna Haamuhoitaja -kampanja on liiton mukaan poikinut satoja yhteydenottoja. Järjestöasiantuntija Joni Vainikaisen mukaan yhteydenotoissa on ollut kyse muun muassa siitä, että asiakkaan hoito ei toteudu suunnitellusti puutteellisen henkilöstömäärän takia, henkilöstömitoitus ei täyty tai työvuorolistoille on merkitty ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa ole paikalla.

– Tämä ei ole pelkästään sitä, että listoilla olisi keksittyjä nimiä. Listat eivät aina pidä paikkaansa, koska esimerkiksi sairastuneille ei saada sijaisia tai suunnitellaan vuoroja, joihin ei saada ketään. Tai sijainen tulee vain puoleksi päiväksi, kun on suunniteltu, että sijainen olisi koko päivän, Vainikainen sanoo.

Mitoitus perustuu suositukseen

Hoitajamitoitus on kuuma peruna vaalikamppailun alla. Keskustelu minimitason kirjaamisesta lakiin sai pontta hoivayhtiö Esperi Caren Kristiinankaupungin Ulrika-hoitokodin sulkemisen jälkeen. Vakavien laiminlyöntien takia suljetun hoitokodin suurin ongelma oli Valviran mukaan hoitohenkilökunnan liian vähäinen määrä.

Hoitajamitoitus tarkoittaa hoitavan henkilökunnan määrää hoidettavaa kohti. Yksityisille palveluntuottajille raamit määritellään toimipaikoille Aluehallintoviraston tai Valviran myöntämissä luvissa, joiden lähtökohta on Valviran mukaan se, että hoitohenkilökunnan määrän tulee vastata asiakkaiden tarpeita.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan henkilöstöä tulee olla vähintään yksi hoitaja kahta hoidettavaa kohti, jolloin hoitajamitoitukseksi tulee 0,5.

Muun muassa Valvira valvoo, että hoitokodeissa on tarpeeksi henkilökuntaa antamaan riittävän hyvää hoitoa. Käytännössä valvontaa tehdään tutkimalla, paljonko työvuorolistoihin on merkitty henkilökuntaa. Sitä verrataan hoidon tarpeeseen tutkimalla esimerkiksi potilasasiakirjoja.

Hoitajamäärä vaihtelee vuorokaudenajan mukaan

Laatusuosituksen 0,5 ei tarkoita sitä, että esimerkiksi 50:tä vanhusta hoitaisi koko ajan 25 hoitajaa, sillä henkilökunta jakautuu eri vuoroihin ympärivuorokautisessa hoidossa. Mukaan lasketaan myös vapaapäivillä oleva henkilöstö.

Työntekijät voidaan jakaa vuoroihin esimerkiksi siten, että aamuvuorossa on kahdeksan tai kymmenen hoitajaa, iltavuorossa kahdeksan tai kuusi hoitajaa ja yövuorossa kaksi. Kun vapaapäiviä on keskimäärin kaksi viikossa, vapaapäivällä on näin ollen joka päivä laskennallisesti seitsemän hoitajaa.

Siispä 0,5:n hoitajan mitoitus tarkoittaa, että välittömään hoitotyöhön kaiken aikansa laittavaa henkilökuntaa on 50 potilasta kohti maksimissaan paikalla kymmenkunta hoitajaa vuorotuksesta riippuen.

Mitoitusta nostamalla kolmet lisäkädet

Mitoituksen nostaminen 0,7:ään tarkoittaisi aamu- ja iltavuoroon kolmia lisäkäsiä ja yövuoroon yhtä hoitajaa lisää. Jos yksi hoitajista on osastonhoitaja, jonka työajasta puolet menee hallintotyöhön, hänet tulee laskea mitoituksessa puolikkaaksi hoitajaksi ja hänen hallintotyöhön käyttämää työaikaa paikkaamaan on löydyttävä jostakin puolikkaan päivän hoitotyöntekijä. Sama pätee silloin, jos hoitaja tekee mitä tahansa muuta tukityötä, kuten pyykkää, kokkaa tai siivoaa.

Toteutuneeseen mitoitukseen vaikuttaa esimerkiksi se, jos sairastuneelle työntekijälle on jäänyt hankkimatta sijainen.