Valtio on myynyt kiinteistöjään lähes miljardilla viiden vuoden aikana. Joukossa on ollut historiallisia arvorakennuksia.
Viiden viime vuoden aikana valtio on myynyt kiinteistöomaisuuttaan eteenpäin noin 924 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa 524 kauppaa ja keskimäärin yhtä lukkoon lyötyä kauppaa noin joka toinen arkipäivä.
Valtion ainoa tilanhankintayksikkö on sen oma liikelaitos Senaatti-kiinteistöt. Valtiovarainministeriö asetti liikelaitokselle 100 miljoonan euron vuosittaisen säästön aikaansaamisen vuosina 2015–2022.
Senaatti-kiinteistöt saavutti tavoitteen viime vuonna – kaksi vuotta etuajassa.
Viime vuosien aikana valtio on kaupannut paitsi tontteja, myös historiallisia suojeltuja arvokiinteistöjä.
Kauppalehden artikkelissa kerrottiin aiemmin, että arvokiinteistöjä olisi myyty hämäräperäisille toimijoille. Se nostaa esille vuonna 2015 tehdyn kaupan, jossa Senaatti myi Erottajalla sijaitsevan Tullihallituksen toimitalona tunnetun kiinteistön Lapis Rakennus Oy:lle 26,5 miljoonalla eurolla. Kiinteistö koostuu kahdesta suojellusta toimistorakennuksesta.
Toinen Kauppalehden mainitsema kauppa tehtiin vuonna 2017, jolloin Senaatti-kiinteistöt solmi Icon Kiinteistörahaston kanssa kiinteistökaupan esisopimuksen Helsingin Kruununhaassa sijaitsevasta arvokorttelista. Korttelissa on neljä rakennusta, jotka ovat kaikki suojeltuja kohteita.
Lue tapauksista lisää täältä.
Senaatin mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Sen mukaan yhden kaupan osalta kolme vuotta kaupanteon jälkeen kävi ilmi, että ostajalla oli taloudellisia epäselvyyksiä.Senaatti sai kaupasta saatavansa ja kiinteistö päätyi toiselle sijoittajalle, suurelle amerikkalaiselle sijoitusrahastolle.
Toinen esiin nostettu tapaus koskee kauppaa, josta on tehty esisopimus 2017. Kauppaa ei ole vielä tehty ja jossa kiinteistö ei ole vielä päätynyt kenenkään käsiin.
Kiinteistöbuumi houkutteli
Valtion kiinteistövarallisuuden omistajapolitiikka linjataan valtion kiinteistöstrategiassa, joka näki päivänvalon vuonna 2010. Strategian mukaan valtio voi luopua sille tarpeettomista kiinteistöistä.
Viime vuosikymmenen puoliväliin, eli samaan aikaan Senaatti-kiinteistöjen lisäsäästötavoitteiden kanssa, osui myös asuntoihin ja asuinrakentamiseen sijoittamisen huippusesonki. Buumi houkutteli markkinoille myös hämäräperäisiä toimijoita.
Konkurssiin ajautuneet kiinteistörahastot ovat nollakorkoympäristön tuotteita. Niiden lupailemat 6–11 prosentin tuotot ovat houkutelleet sijoittajat syytämään niihin rahaa.
Finanssivalvonnan viime vuoden lopulla julkaisema teema-arvio kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen toiminnasta onkin karua luettavaa: hämäriä arvonmääritysprosesseja, epäselvyyksiä kiinteistöarvioitsijan ja rahastoyhtiön rooleista.
Lisää arvorakennuksia on nyt kaupan
Senaatti-kiinteistöt on kuitenkin selvinnyt kaupoista kohtuullisen kuivin jaloin, eikä ole toistaiseksi menettänyt kaupparahoja kumppaneiden konkursseissa.
Kaikki Senaatti-kiinteistöjen rakennukset myydään tarjousten perusteella julkisella tarjouskilpailulla. Tämä tarkoittaa, että ostajana voi periaatteessa olla kuka tahansa.
Tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen on järkevää, sillä niiden ylläpitokustannukset käyvät kalliiksi. Kenenkään etu ei myöskään ole, että arvokiinteistöt keskeisillä paikoilla seisovat täysin tyhjillään.
Senaatti-kiinteistöt on toteuttanut valtiovarainministeriön sille asettamaan säästötavoitetta tehokkaasti – ja todennäköisesti siksi sitä on kiristetty.
Strategian päivitys nosti säästötavoitteen 118 miljoonaan euroon vuodelle 2022. Vuosille 2023–2029 asetettiin 50 miljoonan euron lisäsäästötavoite.
Senaatin hallinnassa on 8900 rakennusta, joista noin 500 on suojeltuja. Sen hallinnoiman kiinteistöomaisuuden arvo on noin 4,1 miljardia euroa.
Tällä hetkellä Senaatti on listannut myyntiin 22 kohdetta, joista kulttuurihistoriallisesti tunnetuimmat ovat Bulevardilla sijaitseva Aleksanterin teatteri sekä Helsingin edustaa koristava Hylkysaari ja sen kaksi suojeltua huvilaa.
Aika näyttää, kuka ne ostaa.
Artikkelia muokattu 21.7. kello 16: Lisätty Senaatin näkemys kahden esille nostetun arvokiinteistön kaupankäynnistä ja lisätty linkki Kauppalehden sivuille, josta voi lukea Kauppalehden näkemyksen tapahtumista. Myös otsikkoa ja ingressiä täsmennetty.