Jo 70 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka perii terveyskeskuksen lääkärikäynnistä suurimman mahdollisen asiakasmaksun. THL:n mukaan vuonna 2016 vastaava luku oli 44 prosenttia.
Lisäksi puolet väestöstä asuu kunnissa, joissa maksu peritään myös hoitajan vastaanotosta.
– Kunnilla on taloudellisia vaikeuksia. Maksut ovat eräs keino hankkia rahoitusta, tiivistää THL:n tutkimusassistentti Tapio Haaga.
Enimmillään vuoden lääkärikäynneistä joutuu maksamaan reilut 60 euroa, mikä on vastaavan ministerin Krista Kiurun mukaan monelle vähävaraiselle liikaa.
– 380 000 sosiaali- ja terveyskeskusmaksua on ulosotossa. Kyllä se kertoo siitä, että huojennuksen tarvetta tässä maassa on merkittävällä tavalla ja asiakasmaksulaki on nyt sitten tarkoitus mahdollisen pikaisesti antaa, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru (sd.).
– Tarkoituksena on ainakin lisätä maksuttomuutta ja lisätä myöskin huojentamisen perusteita, Kiuru sanoo.
Kiuru huomauttaa, että myös kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa oleva 683 euron maksukatto puhuttaa.
Tämä katto sisältää avosairaanhoidon lääkäripalvelumaksujen lisäksi fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut, mutta ei esimerkiksi suun terveydenhuoltoa ja sairaankuljetusta.
– Yksi suuri haave yhteiskunnassa on ollut jo pidempään, että myös suun terveydenhuolto pääsisi tämän katon piiriin, ministeri pohtii.
Helsinki on Manner-Suomen ainoa kunta, joka ei peri lääkärikäynneistä maksua. Tarkoituksena on kaventaa terveyseroja.
Johtajalääkärin mukaan terveysasemien palveluita käyttää herkästi sellaiset asiakkaat, joilla ei välttämättä mene taloudellisesti hyvin.
– Me pyrimme tällä vähentämään terveyseroja. Pyrimme vaikuttamaan siihen kansanosaan, joka ehkä ei sitten hakeutuisi palveluihin, jos niitä perittäisiin, kertoo Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.
Lukkarinen ei pidä asiakasmaksun taloudellista vaikutusta merkityksellisenä.
– Se on merkityksetön kyllä. Henkilöstöä me ei sillä [maksulla] kyllä juurikaan pystyttäisi palkkaamaan lisää.
Lukkarinen huomauttaa, että Helsingissä terveyserot ovat hitaasti kavenemassa, mutta maksuttomuuden vaikuttavuudesta ei ole olemassa tietoa.
Asiakasmaksujen merkityksellisyyttä on perusteltu esimerkiksi sillä, että se ohjaisi käyttäytymistä.
– On ajateleltu, että käyttömaksulla olisi palveluita ohjaava vaikutus, että vähennettäisiin turhaa käyttöä, mutta väärinkäytöksistä ei ole viitteitä, sanoo Lukkarinen.
Millaisia vaikutuksia sillä on, että maksimimaksua peritään?
– Meillä on paljon kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta siitä, että korkeammat asiakasmaksut, suurempi omavastuu, vähentää lääkärillä käyntiä, mutta kun me tullaan sellaisiin kysymyksiin, että ovatko nämä vähentyneet käynnit tarkoituksenmukaisia, niin evidenssi on vähän enemmän ristiriitaisempaa, kommentoi THL:n Haaga.
Lääkäri- ja hoitajamaksut ovat vuodessa noin 85 miljoonaa euroa vuodessa ja palvelujen kustannukset ovat noin 1,2 miljardia.
Tavallisimmin kunnat perivät lääkärikäynnistä kolmesti kertamaksun, jonka enimmäismäärä on tällä hetkellä 20,60 euroa käynniltä. Kolmen käyntikerran jälkeen lääkärin vastaanotto on sinä vuonna maksuton.
Toiseksi yleisimmin perittiin vuosimaksua, joka voi enimmillään olla 41,20 euroa. Vuosimaksu kattaa kaikki lääkärikäynnit, ja halutessaan asiakas voi maksaa vuosimaksun sijaan kertamaksun käyntikertojen lukumäärästä riippumatta.
THL selvitti terveyskeskusten asiakasmaksujen määrää ja keräystapaa ensimmäistä kertaa kattavasti pidemmältä ajalta.