Jo 70 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka perii terveyskeskuksen lääkärikäynnistä suurimman mahdollisen asiakasmaksun. THL:n mukaan vuonna 2016 vastaava luku oli 44 prosenttia.
Lisäksi puolet väestöstä asuu kunnissa, joissa maksu peritään myös hoitajan vastaanotosta.
– Kunnilla on taloudellisia vaikeuksia. Maksut ovat eräs keino hankkia rahoitusta, tiivistää THL:n tutkimusassistentti Tapio Haaga.

Enimmillään vuoden lääkärikäynneistä joutuu maksamaan reilut 60 euroa, mikä on vastaavan ministerin Krista Kiurun mukaan monelle vähävaraiselle liikaa.
– 380 000 sosiaali- ja terveyskeskusmaksua on ulosotossa. Kyllä se kertoo siitä, että huojennuksen tarvetta tässä maassa on merkittävällä tavalla ja asiakasmaksulaki on nyt sitten tarkoitus mahdollisen pikaisesti antaa, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru (sd.).
– Tarkoituksena on ainakin lisätä maksuttomuutta ja lisätä myöskin huojentamisen perusteita, Kiuru sanoo.
Suun terveydenhuolto maksukaton piiriin?
Kiuru huomauttaa, että myös kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa oleva 683 euron maksukatto puhuttaa.
Tämä katto sisältää avosairaanhoidon lääkäripalvelumaksujen lisäksi fysioterapiamaksut, sarjahoidon maksut, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksut, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut ja kuntoutushoidon maksut, mutta ei esimerkiksi suun terveydenhuoltoa ja sairaankuljetusta.

