Li Anderssonin nettikolumni: Vasemmisto haluaa poistaa terveyskeskusmaksut – lisäävät pienituloisten ahdinkoa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Kela ovat molemmat todenneet, että korkeat asiakasmaksut johtavat siihen, että kynnys hakeutua hoitoon nousee pienituloisten kohdalla.

THL:n mukaan "erilaiset asiakasmaksut eri sektoreilla ovat yksi keskeisistä eriarvoisuutta tuottavista tekijöistä". Terveyskeskusmaksuja puolustellaan useasti sillä, että maksu karsii "turhia" terveyskeskuskäyntejä. Paljon suurempi ongelma on, että maksut nostavat kynnystä hakeutua hoitoon ajoissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nykyisin jo lähes kolmasosalla taloudellinen tilanne vaikeuttaa palvelujen saamista. Jos sairaudet pahenevat koska hoitoon pääsy viivästyy, kasvavat myös kustannukset niiden hoitamisesta.

Lääkärillä käynti voi muuttua kalliiksi

Soste ry:n tekemän selvityksen mukaan käynti terveyskeskuslääkärillä voi Sipilän hallituksen tekemien asiakasmaksujen ja omavastuiden korotusten jälkeen tulla todella kalliiksi. Sen kokonaishinta voi olla jopa 120 euroa, jos siihen lisätään matka- ja lääkekustannuksia.

Silloin terveyskeskuksen lääkärimaksu on 20,90 euroa, Kelan matkakorvauksen omavastuu 50 euroa ja lääkkeiden alkuomavastuu 50 euroa.

Nykyinen 691 vuotuinen maksukatto on todella korkea pienituloisille, esimerkiksi takuueläkkeen tai työmarkkinatuen varassa eläville. Kun huomioon otetaan vielä erilliset maksukatot lääkkeille ja matkakustannuksille, on pienituloisen ihmisen vuotuinen omavastuu jopa 1600 euroa.

Tämän lisäksi maksukaton ylittymisen seuranta on ihmisen omalla vastuulla ja monien asiakkaiden tieto maksukatosta on riittämätöntä.

Terveydenhuolto ei ole oikeudenmukaista

Vaikka suomalaisten terveys ja hyvinvointi on kohentunut, ovat terveyserot jääneet pysyvästi suuriksi. Muun muassa OECD on kiinnittänyt huomiota siihen, että Suomi suoriutuu huonosti terveydenhuollon oikeudenmukaisuudessa. Siinä arvioidaan muun muassa lääkärikäyntien jakautumista tuloryhmittäin.

Sipilän hallitus päätti vuoden 2015 lopussa mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noston melkein kolmanneksella.

Kuntaliiton viime vuonna tekemästä kyselystä käy ilmi, että enemmistö Manner-Suomen kunnista on jollain tavalla hyödyntänyt tilaisuutta nostaa maksuja.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi 218 kuntaa, ja yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikki kunnat ovat jollain tavoin nostaneet asiakasmaksujaan. Joissakin kunnissa niitä on nostettu vain indeksikorotuksen verran ja joissakin täysimääräisesti, eli 27,5 prosenttia.

Maksut lisäävät ahdinkoa

Asiakasmaksujen korotukset rokottavat erityisesti pienituloisia suomalaisia, ja lisäävät pienituloisten taloudellista ahdinkoa. Tämän lisäksi kunnissa tunnetaan huonosti lain sallimat mahdollisuudet kohtuullistaa ja alentaa asiakasmaksuja.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin toteutti avoimen verkkokyselyn, jossa selvitettiin kuinka hyvin eri kunnissa tunnetaan asiakasmaksulain 11. pykälää eli mahdollisuuksia kohtuullistaa ja alentaa asiakasmaksuja. Tulokset osoittivat, että vapautuksen tai kohtuullistamisen mahdollisuudesta ei tiedetä, ei tiedoteta, eikä ohjeisteta riittävästi.

Vasemmistoliitto kampanjoi tänään koko maassa terveyskeskusmaksujen poistamisen puolesta.

Helsingissä maksujen perimisestä luovuttiin vuoden 2013 alussa kun kävi ilmi, että maksujen perimisestä syntyi huomattavan paljon kuluja, sen lisäksi että ne vaikuttivat terveyseroja kasvattavasti.

Meillä on varaa poistaa terveyskeskusmaksut koko Suomessa. Se on paitsi inhimillisesti ja kansanterveydellisesti perusteltua myös taloudellisesti mahdollista.