Valtameripurjehtijat lähettävät evakuointipyynnön yleensä vasta silloin, kun alus erittäin todennäköisesti uppoaa tai joku on loukkaantunut, tiivistää Suomen valtameripurjehtijoiden puheenjohtaja Ilkka Liukkonen.
Hän purjehti ensimmäisen kerran Atlantin yli kolmisenkymmentä vuotta sitten, ja hän on kokenut monenlaisia sääolosuhteita matkoillaan. Evakuointi on kuitenkin vain äärimmäisessä hädässä käytettävä vaihtoehto.
-Turvassa ollaan niin kauan, kun ei ole todellista pelkoa siitä, että alus uppoaa tai tuhoutuu. Purjevene kääntyy takaisin ylös, vaikka se menisi ympäri jyrkässä aallokossa.
Liukkonen myös muistuttaa, että evakuoituminen ei ole helppoa.
- Oma pelastuslautta se vasta keinuva onkin. Täytyy hypätä kovaan merenkäyntiin ja odottaa, että joku saa kauhaistua sinut mukaansa. Siinä vaiheessa varmaan miettii, että mitä jos menisinkin vielä tuonne kajuuttaan pitkälleni ja yritän pysyä paikallani.
Heittelehtiessä voi loukkaantua
Purjehtimaan lähtenyt suomalaisperhe on parhaillaan vaikeuksissa Etelä-Kiinan merellä. Aallot ovat kuuden metrin korkuisia ja tuulennopeus yli parikymmentä metriä sekunnissa. Liukkosen mukaan tilanne kuulostaa epämukavalta, mutta ei suorastaan vaaralliselta.
- Kuuden metrin aallonkorkeus on kohtalainen, mutta Itämerelläkin on löytynyt 13-metrisiä aaltoja. Tärkeämpää on aaltojen jyrkkyys ja korkeus. Jos kahden aallonharjan välinen etäisyys on pitkä, kuutta metriä tuskin edes huomaa. Kun aallonväli on lyhyt, on aalto jyrkkä ja vene heiluu rajusti, Liukkonen sanoo.
