Valmiuslain uudistaminen alkaa – eduskuntapuolueet yksimielisiä

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä valmiuslakiuudistuksen tarpeesta ja toteutustavasta.

Henriksson kertoo, että uudistuksen on määrä perustua laaja-alaiseen ja nykyaikaiseen käsitykseen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Laissa pitäisi hänen mukaansa tunnistaa erilaisia uhka- ja häiriötilanteita.

– Valmiuslain uudistamistyössä tulee olemaan parlamentaarinen seurantaryhmä, joka tekee keskeiset linjaukset. Tämä on mielestäni erittäin tärkeää, ja toivon omalta osaltani hyvää yhteistyötä yli hallitus–oppositio-rajojen tässä merkittävässä hankkeessa, Henriksson sanoo tiedotteessa. 

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kutsui eduskunnan puhemiehistön ja eduskuntapuolueiden sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajat Säätytalolle keskustelemaan tänään valmiuslain uudistamisesta.

Lue lisää: MTV Säätytalolla: Miten valmiuslakia uudistetaan? Näin ministerit kommentoivat asiaa portailla

Valmiuslain ajantasaistamista varten on laadittu esiselvityksiä oikeusministeriön johdolla. Säätytalon keskustelussa tutustuttiin esiselvityksiin ja keskusteltiin valmiuslain uudistustarpeesta sekä uudistusta koskevan lainvalmistelutyön käynnistämisestä.

Oikeusministeriön mukaan valmiuslain uudistus sekä siihen liittyvä eri alojen lainsäädännön tarkistaminen on vaativa lainvalmistelukokonaisuus, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja.

Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan vuonna 2012 

Valmiuslaki on keskeinen osa suomalaisen kriisilainsäädännön kokonaisuutta. Nykyinen valmiuslaki tuli voimaan vuonna 2012. 

Lain voimaantulon jälkeen uhkaksi on noussut muun muassa laajamittaisen maahantulon sekä siirtolaisten käyttäminen painostamiseen. Uhka on käytännössä noussut esiin Valko-Venäjän länsirajoilla.

Tällä hetkellä laissa ei välttämättä tunnisteta laajamittaista maahanmuuttajien käyttämistä painostamiskeinona.