Valio teetti syksyllä selvityksen törkeästä ihmiskaupasta tutkitun Polarican alihankkijoihin. Arvion mukaan marjanpoimijoiden työoloissa oli yhä ongelmia.
Osa elintarvikealan suurista toimijoista on lopettanut marjojen ostamisen ihmiskauppaepäilyjen kohteena olevilta marjayrityksiltä, osa ei. STT kysyi Valiolta, Saarioiselta, Fazerilta sekä K- ja S-ryhmiltä, miten marjayritysten rikosepäilyt ovat vaikuttaneet niiden marjahankintoihin.
Poliisi epäilee rikoksia kolmessa suuressa marja-alan yrityksessä Polaricassa, Kiantamassa ja Arctic Groupissa. Polaricaa ja Kiantamaa koskeva esitutkinta törkeästä ihmiskaupasta valmistui viime kuun lopulla. Poliisi epäilee, että thaimaalaiset poimijat keräsivät yhtiöille marjoja pakkotyönomaisissa olosuhteissa vuosina 2020–2022. Poliisin mukaan uhreja voi olla jopa yli 2 000.
Arctic Groupin tapaus on vielä esitutkinnassa. Tutkinnassa epäillään ihmiskauppaa touko-syyskuussa, eli tämän vuoden marjanpoimintakaudella. Uhreja on poliisin mukaan 20–30.
Valio on jatkanut ostoja
Merkittävä metsämarjojen ostaja Valio kertoo ostaneensa metsämarjoja Polaricalta sekä Arctic Groupiin kuuluvalta Arctic Internationalilta myös tämän vuoden poimintakauden aikana.
– Valion vastuullisen hankinnan periaatteisiin kuuluu, että jos toimitusketjussa ilmenee väärinkäytöksiä, vaadimme toimittajia korjaamaan toimintansa sen sijaan, että automaattisesti katkaisemme ostot. Ensisijaisesti haluamme tehdä yhteistyötä marjanpoimijoiden työolojen parantamiseksi Suomessa, Valion hankintajohtaja Kirsti Rautio kertoi STT:lle sähköpostitse.
Lue myös: KRP epäilee nyt kahta marjayritystä ihmiskaupasta – poliisi takavarikoi Thaimaassa tehdyssä kotietsinnässä tutkinnan kannalta olennaista materiaalia
Rautio kertoo, että rikosepäilyjen takia Valio päivitti kotimaisten metsämarjojen hankintavaatimuksiaan viime keväänä. Yhtiö myös teki itse leirikatselmuksia kaikille sen luonnonmarjojen toimittajille tämän vuoden poimintakaudella. Katselmuksissa yhtiö tarkastaa muun muassa marjojen laatu- ja elintarviketurvallisuusasioita sekä poimijoiden työolosuhteita ja majoitustiloja.
Raution mukaan Valio vaatii marjantoimittajilta reilua ja kohtuullista minimituloa kaikille poimijoille sekä sitä, että poimijoiden oikeudenmukaiseen kohteluun liittyvät vaatimukset täyttyvät. Tärkeää on myös, että poimijat saavat koulutusta ennen poimintakautta ja että heillä on käytössään anonyymejä kanavia palautteen antamiseen, Rautio kertoo.
– Valvomme vaatimusten toteutumista muun muassa erityisellä toimitusketjun vastuullisuuskyselyllä kotimaisen metsämarjan toimittajille ja tarvittaessa kolmannen osapuolen tekemällä sosiaalisen vastuun auditoinnilla, joka kattaa kotimaisten metsämarjojen hankintaketjun.
Poimijoiden oloissa edelleen ongelmia
Raution mukaan Valio teetti syksyllä ulkopuolisen sertifiointiyrityksen auditoijan ja ulkopuolisen ihmisoikeusasiantuntijan avulla laajan sosiaalisen vastuun auditoinnin Polaricaan ja sen alihankkijalle. Auditoinnissa selvisi, että marjanpoimijoiden työoloihin liittyy yhä ongelmia.
– (Ongelmat) koskevat ensisijaisesti rekrytointikäytäntöjä, poimijoiden mahdollisuutta ansaita riittävä toimeentulo poimintakauden aikana ja poimijoiden pitkiä työaikoja ja lyhyitä lepoaikoja. Käymme seuraavaksi läpi marjantoimittajan toimenpide-ehdotusta ongelmien korjaamiseksi. Tässä arvioinnissa tukenamme on ulkopuolinen ihmisoikeusasiantuntija, Rautio kertoo.
Polarican toimitusjohtaja Mari Onkamo kommentoi asiaa STT:lle ja sanoi, että Valion auditointi tehtiin Polarican alihankkijoihin.
– Polaricalla ei ollut omia poimijoita 2023, Onkamo kertoi sähköpostitse.
Valio on pyytänyt myös Arctic Internationalilta selvitystä yhtiötä koskevista rikosepäilyistä ja asian käsittely yhtiön kanssa on edelleen käynnissä, Rautio sanoo.
Raution mukaan Valio selvittää muun muassa ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden kanssa ratkaisuja ja toimenpiteitä ensi vuoden poimintakaudelle. Yhtiö kuitenkin korostaa, että valvonnassa päävastuu on viranomaisilla.
– Valiolla ei ole valtuuksia toimia viranomaisen tavoin, eikä meillä ole viranomaisen valtuuksia moniin toimenpiteisiin kuten rahaliikenteen tarkastamiseen. Valio on myös keskustellut viranomaisten kanssa ratkaisujen löytämiseksi.
S-ryhmä odottaa oikeuden ratkaisua
S-ryhmässä odotetaan, että rikosepäilyjä koskeva viranomaisprosessi tulee päätökseen, ennen kuin se tekee mahdollisia muutoksia.
– Kiantama on tänä vuonna jatkanut tavarantoimittajanamme. Luotamme Suomen oikeusjärjestelmään ja aiomme odottaa tuomioistuimen lainvoimaista ratkaisua asioissa. Toivomme, että asiat ratkeaisivat mahdollisimman pian, S-ryhmän suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo.
Lyytikäisen mukaan S-ryhmän markettien ketjuvalikoimiin on tänä vuonna ostettu suomalaista mustikkaa ja puolukkaa pakasteena Kiantamalta.
– Kyseisiä marjoja myydään meillä Kotimaista-merkillä. Polaricalta emme ole ostaneet pakastettuja luonnonmarjoja ketjuvalikoimiin.
S-ryhmän ketjuvalikoimaan kuuluu lisäksi muutamia kotimaisten valmistajien valmistamia tuotteita, joissa käytetään raaka-aineena Kiantaman ja Polarican toimittamaa kotimaista metsämarjaa.
– Polarican Suomessa kerättyjä marjoja on ollut myynnissä muutamissa alueosuuskaupoissamme osana alueosuuskauppojen paikallista hankintaa. Lisäksi valikoimissamme on Arctic Groupin omistaman Marjexin marjoja, marjatuotteita sekä mehuja. Marjex valmistaa myös Kotimaista-merkin puolukkamehua.
Lyytikäisen mukaan S-ryhmä tapasi marjayrityksiä useita kertoja ennen poimintakauden alkua ja kävi läpi marjanpoimijoiden maahantuloprosessia, yritysten omia valvontamenettelyitä sekä kolmannen osapuolen auditointimalleja. Kiantaman osalta käytiin läpi hyvin tarkasti, mistä se hankkii marjoja ja mikä on yhtiön alihankkijoiden tilanne, Lyytikäinen kertoo.
– Olemme nähneet Kiantamalta ihan poimijakohtaisia luetteloja siitä, mitä kukin on ansainnut ja mitkä ovat olleet kulut viime kesän aikana.
"Olemme luottaneet viranomaisvalvontaan"
Lyytikäisen mukaan myös S-ryhmässä nähdään, että paras tapa kehittää toimintaa on tehdä se yhdessä marjayritysten kanssa. Yhteistyö voidaan lopettaa tilanteessa, jossa yhteistyökumppani ei osoita halua korjata toimintaansa, hän kertoo.
Lyytikäinenkin korostaa viranomaisvalvonnan merkitystä ja sitä, että marja-alan vastuullisuuskysymykset eivät ole mikään uusi asia.
– Olemme luottaneet siihen, että kun Suomessa ollaan ja nykyään viranomainen (ministeriö) on vahvasti mukana ja aluehallintoviranomaiset vielä valvovat paikallisesti, asiat ovat kunnossa. On hyvin harmillista, että kotimaisella marja-alalla on nyt tällaisia kysymysmerkkejä näiden rikosepäilyjen kautta.
Yksi haara marja-alan rikostutkinnoissa koskee viranomaistoimintaa. Marja-asioissa tärkeässä roolissa ollutta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvosta Olli Soraista epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lue myös: Rikosepäilyt thaimaalaisten marjanpoimijoiden riistämisestä koventuneet – ministeriön korkeaa virkamiestä epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta
Poliisi on kertonut epäilevänsä, että lahjuksen avulla on helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja. Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa TEMissä. Hän on ollut vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita Suomeen vuosittain tulee. Hän on kiistänyt rikosepäilyt.
K-ryhmä pohtii uutta sertifiointijärjestelmää
K-ryhmä kertoo ostaneensa tänä vuonna marjoja kaikilta kolmelta yritykseltä.
– Teemme arvion tilanteesta kokonaisuutena ja päätökset mahdollisista toimenpiteistä, kun viranomaiskäsittelyn lopputulos eli lainvoimainen tuomioistuimen tuomio on selvillä. Yleisellä tasolla puhuttaessa pyrimme yleensä jatkamaan yhteistyötä tavarantoimittajan kanssa, jos tavarantoimittaja sitoutuu epäkohtien korjaamiseen, sillä muutoksen aikaansaaminen on yleensä kaikkien osapuolten kannalta kannattavampi tie kuin yhteistyön äkillinen lopettaminen, K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske kertoi STT:lle sähköpostitse.
Jäsken mukaan yhteistyö voidaan kuitenkin lopettaa, jos sen jatkamiselle ei katsota olevan edellytyksiä.
Lue myös: Suomalaista marjayritystä epäillään ihmiskaupasta
Jäsken mukaan K-ryhmä on tänä vuonna keskustellut luonnonmarjojen toimittajien kanssa marjanpoiminnan ihmisoikeuskysymyksistä, käynyt läpi yritysten tekemiä auditointiraportteja sekä vaatinut korjaavia toimenpiteitä niiden käytäntöihin.
Yritykset ovat kertoneet tehneensä marjanpoimintakaudelle useita uudistuksia liittyen esimerkiksi rekrytointikäytäntöihin, poimijoiden minimitulotasoon ja majoitusolosuhteisiin, Jäske sanoo.
– Olennainen asia on myös läsnäolon lisääminen leireillä, ja poimijoiden tyytyväisyyden varmistaminen kauden aikana sekä mahdollisuus yhteistyökumppanin auditointiin. Olemme myös käynnistäneet Reilu kauppa ry:n kanssa keskustelun luonnonvaraisten marjojen hankinnan ja poiminnan sertifioinnin kehittämisestä. Selvitämme yhteistyössä soveltuisivatko luotetut ja tunnetut reilun kaupan kriteerit marjanpoiminnan tulevaisuuden sertifiointijärjestelmäksi, Jäske kertoo.
Saarioinen ja Fazer eivät osta
Saarioiselta kerrotaan, että Polarica ja Kiantama toimittivat aiemmin marjoja yhtiölle, mutta Polaricalta hankinnat lopetettiin lokakuussa 2022 ja Kiantamalta tämän vuoden helmikuussa ihmiskauppaepäilyjen tultua yhtiön tietoon.
– (Yritysten) osuus marjahankinnoistamme oli viime vuonna vain noin neljä prosenttia, joten korvaavien raaka-ainetoimittajien löytäminen onnistui ilman viivettä. Raaka-aineiden ja tavarantoimittajien vastuullisuus on meille tärkeää, eikä Saarioinen hyväksy minkäänlaisia ihmisoikeusrikkomuksia, Saarioisten kuluttajakokemuksen johtaja Tia Yrjölä kertoi STT:lle sähköpostitse.
Yrjölän mukaan Saarioinen ei ole ostanut tuotteita Arctic Groupilta.
Lue myös: Marjayrittäjän ihmiskauppasyytteitä puidaan Vaasan hovioikeudessa – katso, missä oloissa marjanpoimijat elivät
Myöskään Fazer ei osta marjoja rikosepäilyjen kohteena olevilta yrityksiltä.
– Meille on tullut vuoden 2023 aikana Kiantamalta yksi pieni erä, 125 kiloa, mustaherukkamehua. Tilauksesta oli sovittu ennen ihmiskaupparikostutkinnan esilletuloa. Raaka-aine päätettiin jättää käyttämättä rikosepäilyjen takia, Fazer Suomen ja Fazer Makeisten viestintäjohtaja Liisa Eerola kertoi sähköpostitse.
Eerolan mukaan Fazer ostaa suoraan marjayrityksiltä vain hyvin pieniä määriä luonnonmarjoja, koska suurin osa yhtiön käyttämistä marjoista hankitaan prosessoidussa muodossa, kuten hillona.
– Käymme (Fazerin vastuullisuusvaatimukset) läpi toimittajien kanssa siinä vaiheessa, kun hankinnoista päätetään. Tällöin esimerkiksi metsämarjojen toimittajat vastaavat kirjalliseen kyselyyn poimintakäytännöistään, jonka vastaukset ja niitä tukeva dokumentaatio käydään läpi heidän kanssaan kokouksessa.