Vaasan hovioikeudessa puidaan lähiviikkojen aikana ihmiskauppasyytteitä, jotka liittyvät tapahtumiin Thaimaassa ja Keski-Suomen metsissä vuonna 2016.
Sen jälkeen vastaavia väärinkäytöksiä ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita kohtaan ei ole tullut esille, kertoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
– Jos olisi tullut, niin poliisille olisi tehty ilmoitus, hän sanoo.
Ylitarkastaja Katri Lyijynen Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä vahvistaa, että uusia marjanpoimijoihin liittyviä ihmiskauppaepäilyjä ei ole viime vuosina tullut tietoon.
Toimintatapoja on kohentanut viranomaisten ja marja-alan yritysten aiesopimus, jossa on ohjeita ulkomailta tulevien metsämarjojen poimijoiden kohtelusta. Ongelmia tulee silti edelleen esille, Soraisen mukaan etenkin poimijoiden rekrytoinnissa Thaimaasta.
Aiesopimuksen allekirjoittivat vuonna 2014 ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä joukko marja-alan yrityksiä. Sopimusta on sittemmin päivitetty ja tarkennettu. Yrityksiä on parikymmentä, suuri osa niistä pohjoisessa Suomessa.
Yksi uuden hallituksen tavoitteista on, että lainsäädäntöä ulkomaalaisista metsämarjanpoimijoista aletaan valmistella.
Vähintään 30 euroa päivässä
Aiesopimus vaatii muun muassa, että poimijalla tulee olla mahdollisuus saada vähintään 30 euron ansiot päivässä. Sopimus sisältää ohjeita myös poimijoiden perehdyttämisestä, majoituksesta, matkavakuutuksista ja kohtuullisista matkakuluista.
– Ohjeet ovat kaikkien alan yritysten tiedossa ja entistä enemmän myös poimijoiden itsensä tiedossa, sanoo Sorainen.
Aiesopimukseen on kirjattu, että hyväksyttäviä toimintatapoja laiminlyövälle yritykselle myönnetään seuraavalle poimintakaudelle vähemmän marjanpoimijoiden viisumeita. Vakavat ja toistuvat laiminlyönnit voivat johtaa siihen, että viisumeita ei myönnetä lainkaan.
– Yhden ainoan kerran on tätä klausuulia käytetty, silloin oli aika isoakin huolimattomuutta. Yritys otti opikseen, kertoo Sorainen.
Pitkällä päivällä hyviin ansioihin
Tänä vuonna Suomen metsissä ahkeroi hieman alle 2 500 thaimaalaista marjanpoimijaa. Määrä on tiedossa, koska he tarvitsevat lähtöviisumin kotimaastaan. Lisäksi metsämarjoja poimii Soraisen mukaan arviolta muutamia satoja ukrainalaisia.
Vielä vuonna 2016 Thaimaa myönsi 3 500 viisumin kiintiön marjanpoimintaan Suomeen. Määrän vähentämiseen on Soraisen mukaan vaikuttanut etenkin se tapaus, jota nyt käsitellään hovioikeudessa.
Nykyisin metsämarjojen poimija tienaa Soraisen mukaan keskimäärin useita tuhansia euroja parin-kolmen kuukauden marjakauden aikana. Tulo on verovapaata. Marjarahat eivät ole palkkaa, vaan marjayritys ostaa marjat poimijoilta.
– Aika pitkää päivää silloin tehdään, useimmiten tuntuvasti yli kahdeksan tuntia. Poimijat haluavat itsekin mahdollisimman hyville ansioille, sanoo Sorainen.
Rekrytointi on heikoin lenkki
Sorainen myöntää, että esimerkiksi marjanpoimijoiden majoitusleirejä olisi hyvä käydä tarkastamassa useammin kuin mihin viranomaisilla on voimavaroja. Aiesopimus sallii yllätystarkastukset.
Heikoin kohta järjestelmässä on Soraisen mukaan poimijoiden rekrytointi Thaimaassa. Se on lähinnä paikallisten henkilöiden vastuulla. Liioiteltuja arvioita ansiomahdollisuuksista kerrotaan edelleen.
– Yrityksiä on yritetty vastuuttaa, että ne olisivat paremmin hereillä, sanoo Sorainen.