Väkivalta vankiloissa lisääntynyt selvästi

Vankien toisiinsa kohdistamien väkivaltatapausten määrä kasvoi viime vuonna 65 prosentilla edellisvuodesta.

Vankien keskinäinen väkivalta on lisääntynyt Suomen vankiloissa selvästi. Syynä on vankiloiden tilanahtaus ja siitä johtuva levottomuus, mutta tutkijan arvion mukaan myös vankilakulttuurin muutos. Laitoksiin on ilmestynyt kovaotteisia vankilajengejä ja Viron venäläisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintatavat ovat pesiytyneet Suomen vankiloihin.

Rikosseuraamusviraston tuoreiden tilastojen mukaan vankien toisiinsa kohdistamien väkivallantekojen määrä nousi viime vuonna peräti 65 prosentilla edellisvuodesta. Myös turvallisuutensa vuoksi omasta pyynnöstään erilleen asutettujen vankien määrä lisääntyi.

Vakavimmista rikkomuksista vankilat tekevät rikosilmoituksen poliisille. Viime vuonna ilmoitetuista rikoksista 66 koski vankien välistä väkivaltaa, kun edellisvuonna vastaava luku oli 45. Vankiloiden terveydenhuoltohenkilöstö puolestaan raportoi vankien välisestä väkivallasta 103 kertaa. Vuonna 2001 terveydenhuoltohenkilöstön seurannassa ilmeni 61 väkivaltatapausta.

Viranomaisten huolta ovat lisänneet eräät viime aikojen tavallista vakavammat yksittäistapaukset. Esimerkiksi Riihimäen vankilaan yritettiin tämän vuoden helmikuussa salakuljettaa 1,5 kiloa räjähdysainetta, nalleja ja tulilankaa. Vastaavaa löytöä ei ole Suomen vankiloissa tehty ainakaan vuosikymmeniin. Tapauksen rikostutkinta on yhä kesken.

Vankilat ovat täynnä

Rikosseuraamusviraston mukaan selitys väkivallan lisääntymiselle löytyy ennen kaikkea vankimäärien kasvusta. Suomen vankilat ovat tätä nykyä Pohjoismaiden ahtaimmat.

Viime vuonna vankiloiden käyttöaste kohosi 105 prosenttiin eli vankeja oli enemmän kuin vankipaikkoja. Suomessa on yli 3 700 vankia, kun vielä vuonna 1999 keskimääräinen vankiluku oli 2 743. Keskusrikospoliisin tutkijan Jari Leskisen mukaan tilanne on erittäin huolestuttava. Vankeinhoitoviranomaisilta ovat käytännössä keinot lopussa, koska vankiloita ei yksinkertaisesti ole enempää.

Väkivalta ei ole ainoa ongelma, vaan sama koskee muutakin vankiloiden sisäistä tai vankiloista johdettua rikollisuutta kuten huumekauppaa.

- Aiemmin tilannetta on pystytty varsin hyvin hallitsemaan vankien sijoittelulla ja siirroilla, ei ole laitettu riskivankeja samaan selliin tai laitokseen. Nykyään tilanne on usein se, että on pakko siirtää sinne, missä on tilaa.

Tilanahtaus ei Leskisen mukaan ole kuitenkaan ainoa selitys väkivallan lisääntymiseen. Viime vuosina Viron venäläiset rikollisryhmittymät ovat vallanneet lähes täysin Suomen järjestäytyneen rikollisuuden markkinat. Niiden toimintatavat kumpuavat suoraan venäläisestä rikollisperinteestä, mikä tarkoittaa kovaa kuria ja tiukasti määriteltyjä reviirejä. Tämä on alkanut näkyä vankiloissakin, joissa kansallisuudeltaan virolaiset muodostavat ylivoimaisesti suurimman ulkomaalaisvankien ryhmän ja venäläiset toiseksi suurimman. Venäjän kansalaisistakin suuri osa on lähtöisin Virosta.

Virolaisten siirrot edenneet hitaasti

Leskisen mukaan virolaiset ja Viron venäläiset vangit pitäisi mitä pikimmin saada siirrettyä kotimaansa vankiloihin. Siirrot ovat kuitenkin edenneet hitaasti, ja toistaiseksi vasta yksi siirtopäätös on saanut lainvoiman. Siitäkin on vielä vireillä prosessi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, joka on pyytänyt Suomelta selvitystä siirron oikeutuksesta.

Oma lukunsa ovat vankiloihin pesiytyneet jengit, kuten Natural Born Killers ja moottoripyöräjengi Cannonballsista irtautunut Rogues Gallery. Näiden jengien jäsenistä suuri osa on vankiloissa, ja vaikka jäsenistö on suomalaista, sillä on tiiviit yhteydet Viroon päin.

(MTV3-STT)

Katso myös Jarkko Sipilän juttu aiheesta
Keskusrikospoliisin mukaan Suomen järjestäytynyt rikollisuus on nyt kokonaan itärikollisten hallussa.
(Kymmenen uutiset 18.04.2003)

Lue myös:

    Uusimmat