Väitöstutkimus ennustaa iltapäivälehtien siirtyvän kokonaan verkkoon – päätoimittaja: "Täysin mahdollista"

Hän haastatteli myös pariakymmentä media-alan asiantuntijaa vuonna 2013. Heistä noin puolet uskoi jommankumman iltapäivälehden lakkaavan ilmestymästä printissä 10 vuoden kuluessa ja moni peräti viidessä vuodessa. Useimmat arvelivat printtilehden lopettajaksi Iltalehden.

– Kristallipalloa ei ole kuitenkaan kellään. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa moni asia. Jos lehdet esimerkiksi onnistuvat kasvattamaan hyvin digitaalisia mainostuottojaan, niillä voidaan kompensoida levikin laskua printissä. Voi myös olla, että printit halutaan pitää elossa brändisyistä.

Printtimyynnin laskua on kompensoitu lisääntyvän verkkomainonnan lisäksi myös hinnankorotuksilla ja hyvin myyvillä erikoislehdillä. Toisaalta erikoislehdet voivat ajan mittaan korvata painetun uutislehden.

Ekologiset lokerot kutistuvat

Printtiä rasittavat myös paino- ja jakelukustannukset.

– Voi olla, että jatkossa lehtiä ilmestyy painettuna Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa. Myös ilmestymispäiviä harventamalla voidaan säästää, pohtii Kivioja, jonka mielestä edessä kuitenkin lienee iltapäivälehtien printtiversioiden kuolema viimeistään 2020-luvulla.

Kivioja tarkastelee myös laajemmin suomalaista mediamaisemaa, jossa voimavarat ovat vähentyneet ja kilpailu kiristynyt. Viestimet kopioivat toisiltaan menestyviä toimintatapoja, ja tuotteet samankaltaistuvat.

Kilpailun ja yleisen tabloidisaation myötä iltapäivälehtien oma ekologinen lokero on käynyt kapeaksi.

Selväksi tutkijalle tuli, että median murrosta ei voi sysätä yksin internetin syyksi.

– Verkko on ollut toki voimakas tekijä iltapäivälehtien muutoksessa, mutta ei ainoa. Muita syitä ovat markkinarakenteen muuttuminen, tekninen konvergenssi eli monikanavaisuus, lukijoiden kulutustapojen ja väestörakenteen muutos, lehtien oma toiminta ja monet muut yhteiskunnalliset tekijät. 

Ilta-Sanomien päätoimittaja: "Täysin mahdollista"

Sekä Ilta-Sanomissa että Iltalehdessä pidetään mahdollisena lehtien painettujen versioiden lopettamista, kuten tuoreessa väitöskirjassa arvioidaan. Ratkaisuja ei ole kuitenkaan vielä tehty.

– Tulevaisuudesta on vaikea sanoa tarkkaan, mutta printtilehtien lopettaminen on täysin mahdollista 2020-luvulla, sanoo Ilta-Sanomien ja Taloussanomien kustantaja ja vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja.

Hänen mukaansa kaikkia vaihtoehtoja tutkitaan. Pohdinnoille on monia perusteita, kuten kuluttajien siirtyminen printistä digipalveluihin. Irtonumeromyynti on ollut laskussa jo vuosia. Myös lehtien myyntipisteiden määrä on vähentynyt.

– Myyntipaikat ovat joko kuolleet tai syrjäseuduilla myynnin määrä on muuttunut olemattomaksi. Jossain vaiheessa voi olla, että myynnissä vetäydytään suuriin kaupunkeihin eli mennään sinne, missä ihmiset ovat. Kehitys liittyy yleiseen kaupungistumiseen. Mutta tämä on vielä spekulaatiota.

Sadeoja ymmärtää ihmisten kiinnostuksen printtilehtiä kohtaan mutta korostaa, että Ilta-Sanomat on elänyt muutoksessa jo vuosia.

– Digitaalisuus on tuonut meille hyvää jo pitkään, ja se on liiketoiminnallemme ja tulevaisuudellemme tärkein asia.

Siirtymä tapahtuu todennäköisesti ensi vuosikymmenellä

Alma Consumer -yksikön johtaja Kari Kivelä pitää todennäköisenä, että Iltalehti siirtyy kokonaan digitaaliseksi versioksi.

– Ehkä paras arvio digiin siirtymisestä on tuo 2020-luku. Kokonaisuutena irtonumeromyynnin lasku on ollut pienempää, kuin arviomme siitä on ollut.

Kivelän mukaan ei voida sivuuttaa sitä, että ihmiset ovat siirtyneet niin voimakkaasti käyttämään mobiililaitteita. Samalla mainonta on vähentynyt painetussa lehdessä mutta kasvanut digitaalisissa uutispalveluissa.

Vaikka Iltalehden uutisversio siirtyisi vain verkkoon, painetut erikoislehdet voivat ilmestyä pitkäänkin. Viime vuonna niissä tehtiin Kivelän mukaan ennätysmyyntiä. Tunnetuimmat nimikkeet keskittyvät terveyteen ja historiaan. Uusia erikoislehtiä tulee jo ensi vuonna.

Myös Ilta-Sanomien erikoislehdillä menee lujaa. Menestyksekkäimpiä ovat historialehdet. Sadeoja kuitenkin huomauttaa, että teemalehtien menekit vaihtelevat ja niiden tekemisessä seurataan kuluttajien mieltymyksiä.

• 10:48
  New York

  Huijari uunotti brittilehteä – julkaisi New Yorkin ex-pormestarista täysin tekaistun haastattelun
• 25.10.18:15
  MTV Uutiset

  Hurja määrä puolueita kosiskellut Ripsa Koskinen-Papusta – Marjukka Havumäki: "Sehän on hyvä!"
• 23.10.08:15
  Jone Nikula

  Jone Nikula takaisin radioon – "Kiva palata lapsuudenkotiin"
• 22.10.17:39
  Tietosuoja

  Iltalehden toiminnasta runsaasti kanteluita
• 22.10.11:38
  Tekoäly

  Tekoäly ei osannut kertoa, kuka on paavi – tutkimus: AI-avustajat vääristävät uutisia
• Lataa lisää