Työelämän laatu ja sen kehitys on Pohjoismaissa parempaa kuin muualla Euroopassa, osoittaa lauantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.
Vaikka työelämä muuttuu ympäri maailman esimerkiksi teknologian kehityksen takia, muutos ei ole samanlaista kaikkialla Euroopassa.
Vain Pohjoismaissa työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ja kehittää taitojaan olivat korkeat, ja mahdollisuudet olivat myös kasvussa, Armi Mustosmäen yhteiskuntapolitiikan väitöskirja osoittaa.
Työmarkkinat eivät Mustosmäen mukaan ole myöskään jakautumassa niin sanottuihin hyviin ja huonoihin töihin, kuten usein luullaan.
– Ylemmissä ja alemmissa ammattiasemissa olevien väliset erot työelämän laadun mittareilla ovat Suomessa pienentyneet vuosien 1977 ja 2013 välisenä aikana. Sen sijaan esimerkiksi liberaalimpaa mallia edustavassa Iso-Britanniassa työelämän laatu on heikentynyt ja polarisoitunut viime vuosikymmeninä, Mustosmäki sanoo tiedotteessa.
Ovatko Pohjoismaiden valttikortit vaakalaudalla?
Pohjoismaissa hyvään työelämään kuuluvat Mustosmäen mukaan esimerkiksi työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja koulutusjärjestelmä. Ne vaimentavat globalisaation ja teknologian kehityksen eriarvoistavia vaikutuksia.
Pohjoismaista mallia ei Mustosmäen mukaan voi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä, koska esimerkiksi työehtosopimusjärjestelmää ja työlainsäädäntöä pyritään purkamaan.
Esimerkiksi pankit ja puhelinoperaattorit ovat järjestelleet palvelutyötä puhelinpalvelukeskuksiin, jonne voidaan palkata kokemattomampia työntekijöitä halvemmalla.
Mustosmäen mukaan tässä on kyse siitä, että työnantaja kiertää esimerkiksi pohjoismaiseen malliin liittyviä tiukkoja työehtosopimuksia.
– Vaikka tämän kaltainen uusi työn organisoinnin tapa voi näyttäytyä yksittäiseltä, paikalliselta ratkaisulta, niin laajetessaan se rapauttaa työntekijää suojelevaa pohjoismaista mallia ja asettaa sen tulevaisuuden vaakalaudalle, Mustosmäki sanoo.