Turun yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan persoonallisuuspiirteillä on vaikutusta sekä masennukseen sairastumisessa että hoidon kulkuun.
Lääketieteen lisensiaatti Kim Kornströmin Turun yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan on merkitystä, onko masennusta sairastava luonteltaan positiivisuuteen vai pessimismiin taipuvainen. Persoonallisuudella on vaikutusta masennusalttiuteen ja masennuksen kulkuun, ja tämän peruspiirteen huomioon ottaminen saattaa auttaa parantamaan masennuksen hoitotuloksia.
Väitöskirjan aineisto koostui 50 masennusta sairastavasta potilaasta, jotka satunnaistettiin kahteen hoitoryhmään. Toisessa ryhmässä hoitona oli masennuslääke fluoksetiini ja toisessa psykodynaaminen lyhytpsykoterapia. Potilaiden persoonallisuuspiirteitä arvioitiin kyselylomakkein tutkimuksen alussa.
Tutkimuksen mukaan matala optimismi ennusti masennuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä ja masennuslääkkeiden käyttöä. Hyvin pessimistiset ihmiset eivät jääneet helpommin masennuksesta johtuvalle sairauslomalle, mutta niillä jotka sellaiselle jäivät, elämänasenne määritteli työkyvyttömyyden pitkittymistä. Negatiivisesti elämään asennoituvien sairauslomat olivat pidempiä kuin optimistien.
Korkea pessimismi oli myös yhteydessä masennuslääkkeiden käyttöön. Optimismi ja pessimismi, eli positiiviset ja negatiiviset tulevaisuuden odotukset näyttävät tulosten valossa vaikuttavan sekä masennusriskiin että masennustilan kulkuun.
Persoonallisuuden piirteistä korkea "turvallisuushakuisuus" oli tutkimuksen alkutilanteessa yhteydessä vakavampaan masennukseen. Korkeat pistemäärät persoonallisuuspiirteissä "hyväksynnän hakeminen" , "itseohjautuvuus" ja "yhteistoiminnallisuus" olivat yhteydessä vakavampaan masentuneisuuteen neljän kuukauden seurannassa potilailla, jotka olivat saaneet masennuslääkehoitoa.
Kuvat: Shutterstock
(MTV3)