Väitös: Suomalaisyhtiöt toimivat epäeettisesti Brasiliassa

Hän selvitti väitöskirjassaan Pataxo-heimon näkemyksiä Storan Enson brasilialaisen Fibrian kanssa omistaman Veracelin selluloosatehtaan toiminnasta.  

– Yhtiö ei ole piitannut esimerkiksi heimon oikeudesta tulla kuulluksi uuden investoinnin kohdalla, jäsenten vapaudesta liikkua ja harjoittaa elinkeinoa laajoilla alueilla, eikä oikeudesta turvalliseen elinympäristöön, Myllylä kertoo.  

Hän peräänkuuluttaa myös projektiin osallistuneiden Pöyryn ja Metson vastuuta.  

Tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset käyttävät hyödykseen sitä, että Brasilian valtio ei toimi maan perustuslain mukaisesti tai rikkoo kansainvälisen työjärjestö ILO:n 169-sopimusta ja YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Niiden mukaan alkuperäiskansojen on saatava hallita omilla maillaan.  

Esimerkiksi eräs tutkimuksessa haastatelluista intiaanipäälliköistä kuvailee yhtiön toimintaa seuraavasti.  

– Veracel on järjestänyt lapsillemme koulupaketit, mikä ei ole paljon verrattuna yhtiön aiheuttamien ongelmien massiivisuuteen. Meille jää vain kasa koulukirjoja, päällikkö kertoo tutkimuksessa.  

Stora Enso kiistää väitteet  

Stora Enson biomateriaalidivisioonan viestintäjohtaja Kirsi Seppäläinen kiistää väitöstutkimuksen tulokset.  

– Emme toimi sellaisilla mailla, jotka selkeästi kuuluvat alkuperäiskansoille. Teemme myös yhteistyötä heimon kanssa, mutta toki kaikkia ei voi aina miellyttää, ja maanomistus on Brasiliassa usein epäselvää, Seppäläinen kertoo.  

Tällä hetkellä Veracel ja Pataxo-heimo käyvät oikeutta noin 3 000 hehtaarin maanomistuksesta osana intiaanien suurempaa aluevaadetta.  
– Jos häviämme prosessin, väistymme alueilta, hän vakuuttaa.  
Hänen mukaansa Stora Enso toimii myös kansainvälisten sopimusten mukaan.  

– Selvitimme toimintaamme viime vuonna yhdessä Danish Institute For Human Rights -järjestön kanssa emmekä löytäneet sellaista, joka olisi sopimusten vastaista.  

Hän myös painottaa, että lahjonta ei ole yhtiön tapa toimia ja kertoo, että yhtiö rahoittaa useita sosiaalisia projekteja, joilla köyhää alkuperäisväestöä autetaan.  
Ihmisoikeusjärjestö tosin ilmoittaa raportissaan, että selvitys oli käytännössä yhtiön sisäisesti tekemä itsearviointi.