Yli 48 000 hakijalle myönnettiin opiskelupaikka korkeakoulussa ensi syksylle, kertoi Opetushallitus. Kevään yhteishaussa oli yhteensä yli 150 000 hakijaa, eli opiskelemaan pääsi 32 prosenttia hakijoista.
Ammattikorkeakouluihin hakeneista hyväksyttiin 30 prosenttia ja yliopistoihin 26 prosenttia hakijoista.
Viimeisetkin korkeakoulut julkaisivat valintatulokset perjantaina. Opiskelijavalintoja on julkaistu kesäkuun aikana korkeakoulujen omien aikataulujen mukaan.
Opiskelupaikan saaneista yli 80 prosenttia oli ensikertalaisia. Aloituspaikoista reilut 60 prosenttia oli varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.
Opiskelemaan voi päästä vielä lisähaun kautta, jos paikkaa ei irronnut kevään haussa. Korkeakoulut järjestävät lisähakuja vapaiksi jääneisiin opiskelupaikkoihin heinä-elokuun aikana.
Tarjolla olevat koulutukset ovat nähtävissä Opintopolussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä. Lisähaku tehdään sähköisesti Opintopolun kautta.
Lue myös: HS: Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tulossa lisää määrärahoja
Luovat alat vaikeimpia, tekniikan ala helpoin
Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö kertoo, että hakijoita oli keväällä yli tuhat vähemmän kuin viime vuonna. Korkeakouluihin hyväksyttiin kuitenkin noin tuhat uutta opiskelijaa enemmän kuin vuosi sitten.
Väistön mukaan kevään yhteishaussa ei tullut muuten mitään yllättäviä muutoksia.
– Aika samantyylistä kuin aiempina vuosina, Väistö sanoo.
Tänäkin vuonna vaikeinta oli päästä yliopistojen teatteri- ja tanssialalle sekä kuvataidealalle. Aloille hyväksyttiin vain neljä prosenttia hakeneista. Psykologiaa pääsi opiskelemaan vain viisi prosenttia hakijoista.
Helpoiten opiskelupaikan sai ammattikorkeakoulujen tekniikan alalta, jonne hyväksyttiin lähes 40 prosenttia hakijoista.
Määrällisesti eniten hakijoita oli ammattikorkeakoulujen sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloille lähes 40 000 hakijalla, sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloille yli 25 000 hakijalla.
Kouluista suosituimmat olivat Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto, jokainen yli 27 000 hakijalla. Poliisikoulutukseen haki tänä vuonna ennätysmäärä kiinnostuneita: poliisiammattikorkeakouluun oli yli 5 000 pyrkijää.
Sähköisessä haussa ei ongelmia tänä vuonna
Opetushallituksen ylläpitämän Opintopolun sähköinen yhteishaku toimi Väistön mukaan tänä vuonna ilman suuria ongelmia. Koulukohtaisia yksittäisiä virheitä on kuitenkin tullut jo ilmi.
– Niitä on ihan aina. Ne ovat inhimillisiä virheitä, eivät Opintopolusta johtuvia ongelmia, Väistö sanoo.
Tänä vuonna ainakin Oulun yliopiston kasvatusalan valintakokeen pisteitä oli tallentunut väärin. Tämän vuoksi viisi jo hyväksyttyä hakijaa menetti opiskelupaikkansa. Sen sijaan seitsemän hylättyä hakijaa sai paikan.
Myös Turun ammattikorkeakoulussa liiketalouden hakijoiden valintakoepisteiden tallennuksissa oli virhe. Korjauksen jälkeen hyväksytyksi tuli kuusi uutta hakijaa, eivätkä aiemmin hyväksytyt hakijat menettäneet paikkaansa.
Yhä useampi saa paikan päättötodistuksella
Tänä keväänä ylioppilaaksi valmistuneista sekä haki että pääsi opiskelemaan hieman suurempi osuus kuin vuosi sitten. Kevään 25 200 ylioppilaasta 84 prosenttia haki yhteishaussa ja heistä 37 prosenttia hyväksyttiin.
Yhä useampi saa opiskelupaikan suoraan päättötodistuksen perusteella. Tänä vuonna 22 prosenttia hyväksytyistä tuli valituksi todistuksen perusteella, kun viime vuonna vastaava luku oli 18 prosenttia.
Hyvällä koulumenestyksellä voi päästä suoraan opiskelemaan ammattikorkeakouluun sekä yliopistoissa esimerkiksi teknillistieteelliselle, luonnontieteelliselle tai kauppatieteelliselle alalle. Tänä keväänä todistusvalinnan otti käyttöön myös oikeustieteellinen ala.
Pelkän valintakokeen perusteella opiskelupaikan sai yli puolet hyväksytyistä. Vuonna 2020 todistusvalinnasta tulee pääasiallinen väylä korkeakouluun.