Vaikeuttaa työtä ja perhe-elämää – milloin päänsärky on migreeniä?

Noin 12 prosenttia suomalaisista on kärsinyt migreenioireista viimeisen vuoden aikana. Jos mukaan otetaan nekin, joilla oireita on ollut jossain elämän vaiheessa, luku nousee 43 prosenttiin. Naisilla migreeniä esiintyy kolme kertaa enemmän kuin miehillä.

– Migreeni on toistuva, voimakas päänsärkykohtaus. Tavallisesta päänsärystä, josta me kaikki kärsimme joskus, sen erottavat päänsärkyyn liittyvät muut oireet, sanoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela HYKS:stä.

Päänsäryn lisäksi migreeniin saattaa liittyä pahoinvointia ja joskus oksenteluakin. Yleistä on myös aistiarkuus, esimerkiksi valo-, ääni- tai hajuarkuus. Särkyä edeltää usein auraoire eli silmissä näkyvä sahalaitakuvio.

Diagnoosi helpottaa hoitoa

Kaikki migreenit eivät ole keskenään samanlaisia. Yleisin tyyppi on auraton migreeni, mutta neurologi näkee vastaanotollaan myös hyvin erilaisia tapauksia.

– Osalla potilaista hallitsevat neurologiset eli auraoireet: sahalaitaa voi näkyä jatkuvasti, mikä haittaa esimerkiksi autolla ajamista. Hyvin harvinaisissa tapauksissa migreeni voi aiheuttaa jopa hetkellisiä, toispuoleisia halvausoireita, Kallela kuvailee.

– Jotkut migreenistä kärsivät saavat pari kohtausta vuodessa, kun taas osa kärsii päänsärystä lähes joka päivä. Sellainen vaikeuttaa jo työtä ja perhe-elämää.

Kovassa päänsäryssä kannattaa hakeutua lääkäriin, jos migreenidiagnoosia ei ole. Neurologian erikoislääkäri Kallela muistuttaa, että jotkin sairaudet voivat vaikuttaa migreeniltä, joten diagnoosi on tärkeä saada.

– Lääkäri pystyy selvittämään ilman jatkotutkimuksia, onko kyse migreenistä. Lääkkeet myös kehittyvät koko ajan ja valtaosalle löytyy jo hyvä lääkitys. Diagnosointi kannattaa siis hoidonkin vuoksi. Tyypillinen migreenikohtaus ei ole mikään pikkupäänsärky, joten kannattaa kysyä asiantuntijan neuvoa.

Apua migreenipotilaalle

Miten sitten pitäisi toimia, jos esimerkiksi työkaveri sanoo migreenikohtauksen olevan tulossa tai jo alkaneen?

– Yleensä migreenipotilas tuntee oireensa ja tietää itse, mitä tehdä. Häntä kannattaa uskoa. Potilaan työtaakkaa kannattaa mahdollisuuksien mukaan keventää, sillä niin fyysinen kuin henkinenkin rasitus pahentavat kohtausta, sanoo neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela.

Yleensä migreenipotilaalla on lääkkeet aina mukanaan, mutta oloa voivat helpottaa myös kylmäpakkaus ja lepo rauhallisessa, viileässä huoneessa. Jos kohtaus on edennyt kovimpaan särkyyn asti, potilas on työkyvytön, ja hänet kannattaa lähettää kotiin toipumaan.

– Päivystyspoliklinikka on omiaan pahentamaan migreenikohtausta, sehän on meluisa ja rauhaton. Jos kuitenkaan on yhtään epäilystä, että kipu voi olla muuta kuin migreeniä, tai oireet ovat erilaisia kuin aikaisemmin, lääkäriin on lähdettävä. Lääkäri osaa arvioida selvitäänkö oireenmukaisella lääkityksellä, vai tarvitaanko päivystyspoliklinikkaseurantaa.