Vaihtoehtohoidot kiinnostavat koulutettuja naisia

Asiakkaat hakevat usein apua kipuihin kuten niska- ja selkävaivoihin, kroonisten sairauksien oireiden lievittämiseen sekä mielialaongelmiin. Vaihtoehtohoitoja on käyttänyt suomalaisista arviolta kolmannes.  

Täydentävät hoidot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:  

– Ravintolisät: syötävät ja juotavat terveystuotteet, kuten yrttivalmisteet ja probiootit.  

– Kehon ja mielen hoidot: esimerkiksi manipulaatiohoidot, refleksologia, shiatsu, hypnoterapia, Alexander-tekniikka, rentoutus- ja hengitystekniikat, meditaatio ja energiahoidot.  

– Kokonaisvaltaiset terveydenhoitojärjestelmät: kuten perinteinen kiinalainen lääketiede, intialainen ayurveda ja homeopatia.  

– Koululääketieteen ulkopuolisista hoidoista on käytetty erilaisia yläkäsitteitä. Perinteisesti on puhuttu luontais- ja vaihtoehtohoidoista. Lääketieteessä on käytetty myös kriittistä termiä uskomushoidot. Lääketieteellisten ja muiden hoitojen rinnakkaista hyödyntämistä kannattavat puhuvat täydentävistä hoidoista tai integratiivisesta lääketieteestä.           
   

Täydentäviin tai vaihtoehtoisiin hoitoihin lukeutuvat esimerkiksi akupunktio, manipulaatiohoidot, homeopatia ja luonnonlääkintä. Jos mukaan lasketaan hieronta, hoitoja käyttää todennäköisesti vielä enemmän kuin kolmannes kansasta.  

"Ala heikosti säänneltyä"  

Luontaistuotteet ovat suosituinta vaihtoehtohoitoa, sillä niitä on käyttänyt tai kokeillut Taloustutkimuksen aiemmin tehdyn kyselyn mukaan noin 60 prosenttia suomalaisista. Seuraavaksi eniten käytetään ravintolisävalmisteita sekä käydään kiropraktikolla, akupunktiohoidoissa ja vyöhyketerapiassa.  

– Monet hoitojen käyttäjistä ovat kiinnostuneita henkisistä asioista, mutta eivät uskovaisia. Usein he elävät keskimääräistä terveellisemmin, kuvailee terveyden edistämisen dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori Pauliina Aarva.  

Täydentävillä hoidoilla ei yleensä korvata lääketieteen apua vaan molempia käytetään rinnakkain. Sitä ei ole kuitenkaan tutkittu, viivästyttävätkö täydentävät hoidot lääkärille menemistä.  

Täydentävien hoitojen käytön taustalta voi piillä pettymystä lääketieteeseen, jonka ei koeta ottavan huomioon ihmistä kokonaisuudessaan.

Aarvan mukaan alalla esiintyy myös epäeettistä toimintaa ja katteettomia lupauksia. Ala on heikosti säänneltyä, eikä käyttäjä voi valittaa sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valviraan.  

– Nämä tapaukset eivät kuitenkaan kuvaa koko alaa. Olisikin tutkittava ja selvitettävä, miten asiakkaiden oikeuksia voitaisiin vahvistaa.