Vahvat oluet kauppoihin – päihdetyöhön halutaan lisää varoja

Ennen joulua tehty päätös ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan noususta 5,5:een konkretisoitui tänään. Alkoholilain muutos myös nostaa alkoholijuomien hintoja alkoholiverotuksen kiristyessä.

Espoossa Sellon Prismassa aloitettiin työt aamukuudelta. Ohjelmassa oli muun muassa alkoholihyllyjen täyttäminen 5,5-prosenttisilla lonkeroilla ja aiempaa vahvemmilla oluilla.

– Meille tuli useita kymmeniä tuotteita viime viikon lopulla, ja ne on tänä aamuna hyllytetty, Espoon Prismojen aluejohtaja Markku Tissola kertoo.

Eli valikoima tulee monipuolistumaan?

– Valikoima monipuolistuu kyllä, ja paljon on tullut uusia tuotteita. Painotus tehdään panimotuotteisiin ja yksittäistuotteisiin.

Mitään suurta asiakasryntäystä ei aamuyhdeksältä kaupoissa nähty, mutta iltapäiväasiakkaat olivat tyytyväisiä muutokseen.

– Pakko oli kyllä ottaa aito 5,5-prosenttinen Hartwallin Lonkero, mutta ei sen takia että prosentit nousivat vaan koska maku on hyvä. Mutta vain yksi, se on vähän kuin karkki, kuvailee ostopäätöstään espoolainen Nina.

Samoilla linjoilla oli Alexander, joka oli hänkin tullut hakemaan vain yhtä olutta.

– Tämä on erittäin positiivista. Monet juomat ovat sellaisia, kuten tämä ipa, että se on yleensä vähän vahvempaa, kun sitä tehdään maun takia. Jolloin tämäkin juoma on 4,7 prosenttiin fiksattu, että sitä saa kaupassa myydä täällä, hän sanoo.

Päihdetyöntekijöitä muutos huolettaa

Vahvempien oluiden ja lonkeroiden tuloa hyllyille ei ole tervehditty yhtä tyytyväisenä päihdetyötä tekevien joukoissa. Alkoholin saatavuuden lisääminen nostaa myös sen tuomia haittoja.

– Suomessa esimerkiksi päihdepalvelut ja korjaavat palvelut ovat aliresurssoituja, Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen sanoo.

Hänen mielestään aliresurssointia pitäisi korjata, sillä alkoholiongelmat aiheuttavat valtiolle merkittäviä kustannuksia.

– Meillä on todella massiivisia alkoholihaittoja, jotka aiheuttavat yli kahden miljardin kulut suomalaiselle yhteiskunnalle joka vuosi.

EHYTin toiveena olisi ollut, että 4,7 prosentin raja olisi säilytetty.

– Aina kun saatavuutta on kasvatettu, alkoholin kulutus ja haitat ovat lisääntyneet. Me pyrimme vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja, emmekä kannattaneet tätä uudistusta nykymuodossaan. Suhteellinen muutos alkoholin tilavuudessa on 17 prosenttia. Ja sitten kun katsotaan tätä ilmiötä väestötasolla ja lasketaan kaikki suomalaiset ja kuinka paljon juodaan alkoholia, tästä tulee erittäin iso lisäys, Mikkonen laskee.

Hän arvioi myös, että raja keskioluen ja nelosoluen välillä tulee häviämään tulevaisuudessa.

– Alkoholihaittojen kasvun lisäksi yksi iso muutos voi olla se, että Suomesta häviää raja keskioluen ja nelosoluen välillä. Silloin meillä tulee kaupoissa olemaan vaan olutta, jonka vahvuus on joko 5 tai 5,5, mutta ei enää puhuta keskioluesta tai nelosoluesta.

Vaikka vahvemmat alkoholijuomat ovat nyt kauppojen hyllyissä, keskioluen uskotaan kuitenkin säilyttävän asemansa.

– Tietysti siinä on alkoholiverotuksella oma osuutensa, mutta volyymituotteissa keskiolut on edelleen se vahva ja hinta on ykköstekijä, Espoon Prismojen aluejohtaja Markku Tissola sanoo.