Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rajavalvontayksikön johtaja Kyösti Siposen mukaan kansainvälistynyt kauppa mahdollistaa lisääntyvät ruokaväärennökset myös Suomessa.
Viime syksynä medioissa kuhistiin suuresta lihahuijauksesta, kun Ruotsin ja Suomen ruokamarkkinoille lipsahti myyntiin väärennettyä naudanlihaa Useita tonneja värjättyä sianlihaa myytiin naudanlihana ruotsalaisille tukkukaupoille ja lihaa päätyi myös ahvenanmaalaisten kauppojen tiskiin. Atsoväreillä värjätyn lihan alkuperämaaksi paljastui Unkari ja maan viranomaiset selvittelevät edelleen sotkua.
Värjätty liha saattaa kuitenkin olla vain jäävuoren huippu, sillä tuoreen amerikkalaiselvityksen mukaan erilailaiset ruokaväärennökset ovat lisääntymässä roimasti.
Lisää aiheesta: Teessä ruohoa, mausteissa väriaineita – ruokaväärennökset yleistyneet rajusti
Ruokaväärennökset ovat kasvaneet maailmalla jo miljoonabisnekseksi, kun yritykset pyrkivät säästämään elintarvikkeiden tuotantokuluissa vilpillisin keinoin. Ruokaväärennökset voivat pahimmassa tapauksessa olla terveydelle vaarallisia ja aiheuttaa vakavia oireita esimerkiksi allergikoille.
Kansainvälistynyt kauppa vaikeuttaa valvontaa
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rajavalvontayksikön johtaja Kyösti Siposen mukaan ruokahuijaukset ovat tänä päivänä todellisuutta myös Suomessa.
– Meillä ei ole mitään tilastoja olemassa näistä ruokahuijauksista. On vain olettamuksia. Fakta kuitenkin on, että kuluttajan kannattaa olla nyky päivänä erittäin tarkkana, Siponen toteaa.
Siposen mukaan ruokaväärennösten paljastuminen on täysin riippuvainen valvonnan tasosta. Tulli ja elintarviketurvallisuusvirasto valvoo tuotteita, mutta iso valvontavastuu kaatuu myös toimijoiden niskaan. Valvonta on kuitenkin hankalaa, sillä kauppa perustuu yleensä luottamukseen.
– Kaikkea ei millään pysty valvomaan. Kauppa on kansainvälistynyt ja monet tavaranvälittäjät tulevat huijatuiksi, vaikka ovat itse puhtailla papereilla liikenteessä.
"Ei voi soikeasti luottaa, vaan on epäiltävä"
Siponen nostaa esimerkiksi tuoreen Finnwatchin raportin, jossa suomalaisten halpamerkkien ananasmehujen hurjat taustat paljastuivat. Keskon, S-ryhmän ja Tukon myymä ananasmehu tuotetaan Finnwatchin selvityksen mukaan thaimaalaisella tehtalla, jonka olot viittaavat pakkotyöhön ja ihmiskauppaan. Suomalaiset päivittäistavaraketjut järkyttyivät tiedoista ja lupasivat puuttua ongelmiin.
– Tämä todistaa, että valvonta voi isojenkin konsernien osalta pettää. Kyllä se on niin, että kuluttajan on osaltaan oltava erityisen tarkkana. Ei voi sokeasti luottaa, vaan on epäiltävä, Siponen painottaa.
Lue myös:
Teessä ruohoa, mausteissa väriaineita – ruokaväärennökset yleistyneet rajusti
Käsittämätön lihahuijaus Ruotsissa – värjättyä sianlihaa myytiin nautana
Petra Kiiski/MTV3