Kyselytutkimus: Joka neljäs huomasi vaalikampanjoissa häiritsevää käytöstä tai mustamaalaamista

Sanomalehtien Liiton, valtioneuvoston kanslian ja Turvallisuuskomitean tilaamasta ja IRO Researchin toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että eduskuntavaaleissa äänestäneistä 55 prosenttia kertoi saaneensa luotettavaa ja monipuolista tietoa vaalikoneista. Lähes yhtä monella oli vastaava näkemys painetusta tai digitaalisesta sanomalehdestä ja televisiosta. Alle 45-vuotiailla äänestäjillä korostui vaalikoneiden merkitys.

Sen sijaan sosiaalisesta mediasta luotettavaa ja monipuolista tietoa kertoi saaneensa vain vajaa viidennes ja keskusteluista ehdokkaiden kanssa sitäkin harvempi. Häntäpäähän tietolähteistä sijoittuivat esimerkiksi ulkomainonta ja blogit.

Selvityksessä kysyttiin myös syytä äänestämättä jättämiselle. Ylivoimaisesti yleisin perustelu oli, että äänestäminen ei kiinnosta. Toiseksi yleisimmäksi syyksi vastaajat mainitsivat sopivan ehdokkaan puutteen. Kolmantena perusteluna mainittiin pettymys politiikkaan.

Stoppi huonolle käytökselle

Tutkimuksessa kysyttiin niin ikään, kuinka paljon vastaajat olivat havainneet puolueiden tai ehdokkaiden häiritsevää käytöstä. Tällaisesta kertoi joka neljäs vastaaja. Häiritseväksi käytökseksi määriteltiin muun muassa televisiotenteissä päälle puhuminen, rasistiseksi tulkittu mainonta, liian päällekäyvä mainosten jakaminen kadulla tai toisten ehdokkaiden mustamaalaaminen tai uhkailu.

– Vaikuttaa siltä, että monet suomalaiset ovat kyllästyneet laajalle levinneeseen ihmisten mustamaalaukseen ja ylipäätänsä epäkohteliaaseen käyttäytymiseen, on se sitten toisten mielipiteiden sanallista halveksuntaa tai päälle puhumista. Nyt vaikuttaisi olevan selkeästi tilaus erilaisten näkemysten ja mielipiteiden keskittyneeseen kuulemiseen ja yhteisen ymmärryksen hakemiseen, tuloksia tulkitsee Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen tiedotteessa.

Joka kymmenes vastaaja kertoi havainneensa jonkinlaista ulkopuolisen, esimerkiksi vieraan valtion tai epäjärjestystä lietsovan tahon pyrkimystä vaikuttaa suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen, selviää tutkimuksesta. Yleensä kyse oli organisoidusta epäjärjestyksen lietsomisesta, kuten trollaamisesta tai vihapuheesta sosiaalisessa mediassa.