Uusi sakkolaki on aiheuttanut hämmennystä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa, kertoo Uutissuomalainen. Joulukuun alussa voimaan tulleen lain mukaan poliisi voi määrätä liikenteeseen liittyvästä rikkomuksesta tai näpistyksestä enintään 20 päiväsakon sakkorangaistuksen.
Uutissuomalaisen mukaan ihmisille on ollut epäselvää, mihin he sitoutuvat antaessaan poliisille suostumuksensa rangaistukseen.
Ennen lain voimaantuloa syyttäjä vahvisti poliisin antaman sakon. Epäillyllä oli mahdollisuus valittaa sakosta syyttäjälle. Nyt lain voimaantulon jälkeen poliisi kysyy epäillyltä tunnustaako hän teon ja hyväksyy sakkomenettelyn sekä luopuuko hän oikeudestaan suulliseen käsittelyyn. Näihin vastaaminen myöntävästi tarkoittaa valitusoikeuden menettämistä.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamannin Tuija Turpeisen mukaan käräjäoikeuksiin on tullut runsaasti valituksia tilanteista, joissa epäilty on antanut tien päällä suostumuksensa, mutta asiaa harkittuaan päätynyt toiseen ratkaisuun.
Turpeisen mukaan asiasta tulleet valitukset osoittavat, että uudistuksen tavoitteena olleet oikeusturvan lisääminen ja tuomioistuimien asiamäärien vähentyminen eivät ole toteutuneet.
Asia on herättänyt hämmenystä myös syyttäjissä.
– Olemme ihmetelleet tuomareiden kanssa, mitä niille valituksille tehdään, joita ei enää voi lähettää käräjäoikeuteen, kihlakunnansyyttäjä Ulla Oinonen Itä-Suomen syyttäjänvirastosta sanoo Uutissuomalaiselle.
Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen pitää ilmenneitä ongelmakohtia ”käynnistysvaiheen kysymyksinä”. Hänen mukaansa lain soveltaminen on vasta alkuvaiheessa.