Uuden Kulttuurisaunan myötä Helsinkiin avautuu ensimmäistä kertaa moniin vuosikymmeniin uusi yleinen sauna. Merihakaan valmistuva kokonaisuus tarjoaa löylyjen ohella myös kulttuurielämyksiä urbaanissa ympäristössä.
Arkkitehtipariskunta Tuomas Toivonen ja Nene Tsuboi etsivät muutama vuosi sitten uutta projektia Helsingistä. Muutaman kaupunkikierroksen jälkeen Merihaasta, vain lyhyen matkan päästä Hakaniemen torista, löytyi kahvilatoiminnalle kaavoitettu tontti. Ajatus yleisestä saunasta syntyi.
– Helsingissä on ollut parhaimmillaan yli 200 yleistä saunaa, ja nyt niitä on enää ihan muutama. Viiteenkymmeneen vuoteen ei ole tehty uutta yleistä saunaa. Helsinki, Suomen pääkaupunki, saunan kotimaa - ja ei ole paikkaa, missä yleisestä saunasta voisi mennä mereen uimaan. Tuntuu jopa hämmästyttävältä, Tuomas Toivonen valottaa nykytilannetta.
Aivan kohta tällainenkin paikka Helsingistä löytyy kun Toivonen ja Tsuboi avaavat Kulttuurisaunansa ovet kaikelle kansalle.
Kulttuurisauna alun perin Alvar Aallon idea
Kulttuurisaunan nimen ja osin ideankin takana on nuoren jyväskyläläisen arkkitehtiopiskelija Alvar Aallon yleisönosastokirjoitus vuodelta 1925. Aalto ehdotti Keskisuomalaiseen kirjoittamassaan kirjoituksessa Jyväskylän Harjulle sijoitettavaksi uutta saunatemppeliä.
Kulttuurisaunan nimeä kantanut ajatus olisi kaunistanut Jyväskylän kuvaa, mutta oli myös ajatus siitä, että sauna ei ole pelkästään peseytymisen paikka, vaan sillä olisi myös laajempi ulottuvuus.
Samaa ajatusta tarjotaan nyt myös tämän päivän Helsinkiin. Kulttuurisaunan tarkoituksena on tarjota kaupunkilaisen saunakulttuurin nostamisen lisäksi myös kirjaimellisesti kulttuuria, jonka muodot kehittyvät arkkitehti- ja yrittäjäpariskunnan mukaan pikkuhiljaa.
Omaa henkeä on haettu tilaan suunnittelun, omakätisen rakentamisen ja isäntäpariskunnan yhteisen ajatuksen kautta, jossa palvelut tarjotaan yhtenäisenä kokonaisuutena.
– Tällä on monta vuosikymmentä aikaa parantua, ja täällä on paljon pintoja, joihin aika ja käyttö ja sen näkyminen antavat sen varsinaisen luonteen, Toivonen sanoo.
– Tämä on muokkaantunut hyvin paljon paikan mukaan eli siitä, minkälaista arkea tai juhlaa rakennus pystyy mahdollistamaan. Tätä on suunniteltu ja rakennettu koko ajan rintarinnan. On poikkeuksellista olla sekä tilaajana, rakennushankkeeseen ryhtyjänä että suunnittelijana. Siinä on huomattavasti erityyppisiä vapauksia, joita on pyritty käyttämään hyväksi, Toivanen kertaa projektin etenemistä ja suunnittelua.
Energiatehokkuus voimalaitoksen tyyliin
Energiatehokkuudeltaan ja hiilijalanjäljeltään uusi sauna on maailman kärkeä. Pilottina toteutetun järjestelmän saunaan on kehittänyt Fortum.
– Energiakumppanina nähtiin myös se mahdollisuus, että voidaan hyödyntää sitä tekniikkaa, mitä meidän voimalaitoksissa käytetään, Fortumin viestintäpäällikkö Elina Kokko kertoo
Käytännössä kaikki energia, mikä saunan ja tilojen tarpeisiin tuotetaan, käytetään mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Kulttuurisaunassa käytetään pelkästään uusiutuvaa energiaa.
Suuri paikalleen rakennettu, puupelleteillä lämpiävä kiuas toimii energiasydämenä. Kaksivaiheinen pelletin poltto mahdollstaa myös sen, että lämmityksestä ei synny lainkaan hiukkaspäästöjä tai savuhaittoja. Lisäksi järjestelmään on liitetty aurinkosähköjärjestelmä.
– Koko järjestelmän mitoitus ja kehittäminen on ollut yksi isoimpia suunnitteluosioita hankkeessa.
Projektin arkkitehdit näkevät omana tapanaan osallistua kaupungin rakentamiseen.
– Tämä tekee meidän mielestämme Helsingistä kivemman. Tämä on ikään kuin kaupunkilaisen kannanotto siitä, miten kaupunkia voidaan kehittää, Toivonen pohtii.