Uupumusta, alan vaihtajia, arvostuksen puutetta – sosiaalialan asiantuntijalta painava viesti päättäjille

Sosiaalialan ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio kertoo, että sosiaalialan työntekijät kertovat eri kyselyissä ja yhteydenotoissaan töitä olevan sosiaalialalla liikaa ja arvostusta liian vähän. 

Moni haluaakin vaihtaa alalta pois, eikä uusia halukkaita ole tarjolla.

– Tiedämme, että meillä on osaajia rekistereiden mukaan, mutta he lähtevät muihin tehtäviin, koska työn arvostus näyttäytyy tällä hetkellä niin huonona.

Ratkaisuvaihtoehtojakin Karsiolla olisi. 

– Saamme työntekijöitä alalle sillä, että työolosuhteet on kunnossa ja johtamiseen panostetaan. Jokaisella hallinnon tasolla pitää olla sosiaalialan korkeakoulutettu, jotta se osaaminen alan substanssiin on kunnossa.

"Työ ei ole niin tehokasta tai vaikuttavaa"

Talentian kyselyn mukaan noin 50 prosenttia sosiaalialalla työskentelevistä ilmaisi kokevansa uupumuksen merkkejä. 

–  Siinä on varmasti taustalla se, että meillä on sosiaalialan ammattilaisilla on vahva ammattietiikka, johon tulisi nojata. Kun sitten työelämän todellisuus on se, että resursseja on liian vähän, eikä voi auttaa asiakkaita niin hyvin kuin haluaisi, se aiheuttaa psykososiaalista kuormitusta ja uupumusta, Jenni Karsio sanoo. 

Myös perhesosiaalityössä työskentelevä Hanna Vesimäki kokee työpäivänsä kuormittavina, mikä ilmenee uupumuksena.

Vesimäki kertoo, että vuoden alusta voimaan tullut lakimuutos toi asiakasrajoituksen lastensuojeluun, eli nyt yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 35 asiakasta.

Vaikkakin Vesimäki pitää lakimuutosta hyvänä ja tarpeellisena, asiakkaat kasaantuvat nyt ennaltaehkäisevän työhön, jossa rajoitusta ei ole. Vesimäen työn tarkoituksena on nimenomaan ehkäistä lastensuojelun tarvetta.

– Käsitykseni on se, että valtakunnallisesti täysiaikaisella työntekijällä on perhesosiaalityössä 60–100 asiakasta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on tosi vaikea arvioida yksittäisen asiakkaan palveluntarvetta ja seurata palveluiden vaikuttavuutta, kun on todella vähän aikaa tavata yksittäisiä asiakkaita.

– Tietystikään se työ ei ole niin tehokasta tai vaikuttavaa.

Ennaltaehkäisevän avun piiriin tulee myös usein asiakkaita, jotka ovat jo kriittisen avun tarpeessa.

– Lakimuutoksen myötä lastensuojelun palveluihin menevät ne lapset, jotka ovat jo sijoituksen partaalla, eli joudutaan siinä kohtaa jo arvioimaan sitä sijoituksen tarvetta. Eli siellä perhesosiaalityössä se varsinainen ennaltaehkäisevä työ on varsin niukkaa, koska ollaan jo niin monimutkaisten asioiden parissa.

"Tutustukaa arkeen, kuunnelkaa asiantuntijoita"

Karsion mukaan sosiaalialan vaikeassa tilanteessa näkyy se, että poliittiset päättäjät tuntevat sosiaalipalveluiden kokonaisuutta liian vähän.

– Silloin investoinnit palveluihin, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä tässä yhteiskunnassa, ovat liian ohuita.

Vaikka Karsion mukaan sosiaalipalvelut ovatkin suuri kokonaisuus haltuun otettavaksi, se kannattaa pitkällä juoksulla. 

– Kannustaisin, että lähtekää tutustumaan työn arkeen ja sosiaalipalveluiden maailmaan ja kuunnelkaa alamme asiantuntijoita.

– Kun ajatellaan, kuinka oleellinen turvaverkko sosiaalipalvelut on yhteiskunnassamme, se että nämä palvelut ovat kunnossa, säästää meiltä julkisia menoja ja terveydenhuollon kustannuksia ja voi vaikuttaa työllisyyteenkin.

Lue myös: Asiantuntija: Nuoret ajautuvat lastensuojeluun, kun he eivät saa apua – "Ainoa toimenpide voi olla huostaanotto, näin ei saisi olla"

HS: Yli puolet sosiaalialan ammattilaisista kokee, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin