Keravalla kyllästyttiin jatkuvaan lastensuojelun henkilöstöpulaan – palkkoja korotettiin yli 4000 euroon ja kaikki vakanssit täyttyivät

Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi niin valtakunnallisesti kuin Keravallakin on ollut pitkään haastavaa. Pari vuotta sitten Keravalla päätettiin lähteä vahvistamaan lähijohtamista ja henkilöstön osaamista. Samalla tehtiin reipas korotus palkkoihin. Nyt tulokset näkyvät.

– Keravan kaupunki nosti kaikkien sosiaalityöntekijöiden palkkoja 400 eurolla vuonna 2020. Tämän jälkeen olemme saaneet kaikki vakanssimme täytettyä, kertoo perhepalveluiden päällikkö Elina Eeva. 

”Henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa tehtävän vaatimuksia vastaavalla palkkauksella”

Asiantuntijan mukaan palkalla on väliä.

– Lastensuojelun sosiaalityö on vaativaa ja vastuullista viranomaistyötä, joka edellyttää vahvaa ammattiosaamista. Uskon, että henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa tehtävän vaatimuksia vastaavalla palkkauksella.

Eeva huomauttaa, että työntekijöillä palkka yhdistyy usein myös kokemukseen työn arvostuksesta ja että tutkitusti työssä pysyvyyteen ja vakauteen vaikuttavat vahvasti myös työn rakenteet, työmäärä ja ammatillinen johtaminen. Palkka onkin vain osa paikallista kehittämistyötä. 

– Kerava on panostanut lähijohtamiseen, jonka näen erityisen tärkeänä osana vaativassa lastensuojelutyössä. Meillä on osaavat ja pitkään alalla olleet johtavat sosiaalityöntekijät. 

Lastensuojelu: Laitoksissa olevien lasten tilanne 10:35
Näin laitoksissa olevat lapset voivat. Katso Uutisaamun keskustelu, jossa vieraina lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä lastensuojelulaitoksen johtaja Carita Huvinen.

Sosiaalityöntekijöitä yli 8000

Ammattijärjestö Talentia kertoo MTV Uutisille, että rekisterissä on yli 8000 sosiaalityöntekijää ja joka vuosi kasvavissa määrin. Ammattilaisten määrä on noussut kolmessa vuodessa yli tuhannella ammattilaisella. Silti monet kunnat kamppailevat lastensuojelun henkilöstöpulan kanssa. 

Esimerkiksi ministeri Krista Kiuru on puhunut 60 – 80 lapsen asiakasmääristä per sosiaalityöntekijä. THL:n mukaan Suomessa on sellaisiakin kuntia, joissa työntekijällä on yli sata asiakasta. 

MTV Uutiset kertoi viime viikolla Vantaan tilanteesta, jossa rekrytointivaikeudet näkyvät niin, että työntekijällä on noin 50 lasta asiakkaana.

Lastensuojelussa ei tunnu olevan pitovoimaa.

– Työura aloitetaan usein asiakastyön kentällä, mutta sieltä lähdetään muihin tehtäviin, koska työmäärä, työolosuhteet ja palkkaus ovat suhteessa työn vaativuuteen nähden epätasapainossa, toteaa ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio

– Asiakasmäärien mitoitus on tärkeä askel suuntaan, jossa työtä voidaan tehdä laadukkaasti, Karsio jatkaa.

Sillä, saako palvelua vai ei, voi olla suuri merkitys lapsen tulevaisuuteen. Kuntaliitosta arvioidaan, että noin joka viides sijoitus olisi estettävissä. Se vaatisi sen, että perheet saisivat tarvitsemaansa apua. 

Palveluntarve kasvussa – ”päihteitä, väkivaltaa ja syrjäytymistä”

Keravalla avohuollon asiakkaita on nyt hieman yli 30 per työntekijä. Kun asiakkaita on kohtuullisesti, työ on hallittavampaa ja perheet saavat aiemmin tarvitsemaansa tukea. Haasteita nimittäin riittää Keravallakin ja lastensuojeluilmoituksia tehdään entistä enemmän. 

– Korona-aika näkyy myös meillä lisääntyneenä palvelun tarpeena. Päihteitä, väkivaltaa ja syrjäytymistä. 

Eeva kertoo, että kehittämistyö näkyy ilmapiirissä.

– Henkilöstö on tuonut esiin, että Keravalla on hyvä olla töissä ja myös ylemmän johdon luoma johtamiskulttuuri on tuottanut heille tunnetta, että työntekijöitä arvostetaan ja heihin luotetaan.

Sosiaalityöntekijän koulutus edellyttää maisteritason tutkintoa, jossa on sosiaalityön yliopistolliset pääaineopinnot.

Lastensuojelun ammattilaisilla isot palkkaerot kaupunkien välillä

Kunnat kamppailevat osaajista lastensuojeluunsa. Henkilöstöpula alalla on monin paikoin kriittinen. Myös alan palkoissa on eroja alueiden välillä. MTV Uutiset selvitti kaupunkien palkat.

Tässä 10 suurinta kaupunkia – lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäväkohtaiset palkat tämän vuoden toukokuussa: Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on sama palkka – 3680 euroa.

Tampereella maksetaan 3476€, Oulussa 3614. Turussa se on 3511€, Jyväskylässä 3499€, Lahdessa 3853€, Kuopiossa 3615 ja Porissa 3609€. Lähteenä palkoissa on ammattijärjestö Talentia, jonka johtoa haastattelimme. 

Alan työntekijöiden määrä kasvaa rekisterin mukaan sadoilla vuosittain. Miksi kuntiin ei silti riitä sosiaalityöntekijöitä?

– Palkka ei vastaa työn vaativuutta. Kunnissa on heikot työolosuhteet ja työhyvinvoinnista ei huolehdita, vastaa ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Karsio on huolissaan alan eettisestä kuormasta.

– Lastensuojelun työ itsessään koetaan äärimmäisen tärkeäksi, mutta sen tekemiseen laadukkaasti ja eettisesti ei anneta edellytyksiä. 

Lastensuojelua tahraa maine.

– Kuntien ja lastensuojelun maine ei ole hyvä, joten sosiaalityöntekijät hakeutuvat tehtäviin, jotka ovat inhimillisiä, joissa työtä voi tehdä inhimillisesti ja joissa työolosuhteisiin panostetaan. 

Talentian mukaan myös positiivisia esimerkkejä on olemassa. Keravalla sosiaalityöntekijälle maksetaan yli 4000 euroa, Soitessa, Keski-Pohjanmaalla, liki 4000 euroa. Tampereen ja Keravan tehtäväkohtaisen palkan ero on yli 500 euroa. 

”Tampere tarjoaa erittäin kilpailukykyiset henkilöstöetuudet”

Tampereelta muistutetaan, että palvelussuhteen ehdoissa on kyse kokonaisuudesta. 

– Emme seuraa vain tehtäväkohtaisia palkkoja, vaan suoritamme vertailtua kokonaisansioiden pohjalta. On hyvä huomioida, että tehtäväkohtaisten palkkojen lisäksi maksussa on muitakin palkan osia ja palkkausjärjestelmissä on kuntakohtaisia eroja, toteaa Tampereen hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen.

– Peruspalkkojen osalta pk-seutu kulkee lähes kaikissa tehtävissä omalla sarallaan. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Tampere tarjoaa erittäin kilpailukykyiset henkilöstöetuudet, Kuosmanen toteaa.


Lue myös:

    Uusimmat