Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi niin valtakunnallisesti kuin Keravallakin on ollut pitkään haastavaa. Pari vuotta sitten Keravalla päätettiin lähteä vahvistamaan lähijohtamista ja henkilöstön osaamista. Samalla tehtiin reipas korotus palkkoihin. Nyt tulokset näkyvät.
– Keravan kaupunki nosti kaikkien sosiaalityöntekijöiden palkkoja 400 eurolla vuonna 2020. Tämän jälkeen olemme saaneet kaikki vakanssimme täytettyä, kertoo perhepalveluiden päällikkö Elina Eeva.
”Henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa tehtävän vaatimuksia vastaavalla palkkauksella”
Asiantuntijan mukaan palkalla on väliä.
– Lastensuojelun sosiaalityö on vaativaa ja vastuullista viranomaistyötä, joka edellyttää vahvaa ammattiosaamista. Uskon, että henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa tehtävän vaatimuksia vastaavalla palkkauksella.
Eeva huomauttaa, että työntekijöillä palkka yhdistyy usein myös kokemukseen työn arvostuksesta ja että tutkitusti työssä pysyvyyteen ja vakauteen vaikuttavat vahvasti myös työn rakenteet, työmäärä ja ammatillinen johtaminen. Palkka onkin vain osa paikallista kehittämistyötä.
– Kerava on panostanut lähijohtamiseen, jonka näen erityisen tärkeänä osana vaativassa lastensuojelutyössä. Meillä on osaavat ja pitkään alalla olleet johtavat sosiaalityöntekijät.
10:35
Sosiaalityöntekijöitä yli 8000
Ammattijärjestö Talentia kertoo MTV Uutisille, että rekisterissä on yli 8000 sosiaalityöntekijää ja joka vuosi kasvavissa määrin. Ammattilaisten määrä on noussut kolmessa vuodessa yli tuhannella ammattilaisella. Silti monet kunnat kamppailevat lastensuojelun henkilöstöpulan kanssa.
Esimerkiksi ministeri Krista Kiuru on puhunut 60 – 80 lapsen asiakasmääristä per sosiaalityöntekijä. THL:n mukaan Suomessa on sellaisiakin kuntia, joissa työntekijällä on yli sata asiakasta.
MTV Uutiset kertoi viime viikolla Vantaan tilanteesta, jossa rekrytointivaikeudet näkyvät niin, että työntekijällä on noin 50 lasta asiakkaana.
Lastensuojelussa ei tunnu olevan pitovoimaa.
– Työura aloitetaan usein asiakastyön kentällä, mutta sieltä lähdetään muihin tehtäviin, koska työmäärä, työolosuhteet ja palkkaus ovat suhteessa työn vaativuuteen nähden epätasapainossa, toteaa ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
– Asiakasmäärien mitoitus on tärkeä askel suuntaan, jossa työtä voidaan tehdä laadukkaasti, Karsio jatkaa.
Sillä, saako palvelua vai ei, voi olla suuri merkitys lapsen tulevaisuuteen. Kuntaliitosta arvioidaan, että noin joka viides sijoitus olisi estettävissä. Se vaatisi sen, että perheet saisivat tarvitsemaansa apua.
Palveluntarve kasvussa – ”päihteitä, väkivaltaa ja syrjäytymistä”
Keravalla avohuollon asiakkaita on nyt hieman yli 30 per työntekijä. Kun asiakkaita on kohtuullisesti, työ on hallittavampaa ja perheet saavat aiemmin tarvitsemaansa tukea. Haasteita nimittäin riittää Keravallakin ja lastensuojeluilmoituksia tehdään entistä enemmän.
– Korona-aika näkyy myös meillä lisääntyneenä palvelun tarpeena. Päihteitä, väkivaltaa ja syrjäytymistä.
Eeva kertoo, että kehittämistyö näkyy ilmapiirissä.
– Henkilöstö on tuonut esiin, että Keravalla on hyvä olla töissä ja myös ylemmän johdon luoma johtamiskulttuuri on tuottanut heille tunnetta, että työntekijöitä arvostetaan ja heihin luotetaan.
Sosiaalityöntekijän koulutus edellyttää maisteritason tutkintoa, jossa on sosiaalityön yliopistolliset pääaineopinnot.