Uudesta ihmeaineesta ihmiskunnan megaongelmaksi – muovin tie parkesiinista merien muoviongelmaan

Aluksi muovista valmistettiin nappeja ja pieniä käyttöesineitä kuten kampoja ja solkia. Synteettisten muovien laajamittainen käyttö alkoi vasta 1950-luvulla.

Plastiikista tai kertahartsista muoviksi

Sana muovi tulee verbistä muovata. Ennen muovi-sanan keksimistä materiaalista käytettiin nimityksiä plastiikki, kertahartsi ja tekohartsi.

Muovi on yleisnimitys synteettisille tai puolisynteettisille hiilipolymeereistä koostuville materiaaleille. Tuotantomääriltään suurimmat muovilaadut valmistetaan öljynjalostuksen yhteydessä. Muoveja on sekä epäorgaanisia että orgaanisia.

Helsingin seudun liikenne (HSL) jakoi matkakortin käyttäjille ilmaisia muoviämpäreitä vuonna 2016.Lehtikuva

Muovi-Maija -ämpäri tuli markkinoille 1955

Suomessa muovin valmistuksen aloitti ensimmäisenä tamperelainen Sarvis Oy vuonna 1921. Raaka-aineena käytettiin maidosta saatavaa kaseiinia. Sarvis käytti parhaimpina aikoina 30 000-40 000 litraa maitoa päivässä.

1950-luvulla uuden ajan symboliksi nousi Muovi-Maijaksi nimetty sanko. Vuonna 1955 Sarvis toi markkinoille polyeteenistä ruiskuvaletun Muovi-Maija -muovisangon, joka ylsi ensimmäisenä tehtaan valmistamana muoviesineenä suuriin valmistussarjoihin.

Muovin hajoamattomuus luonnossa tekee siitä ympäristöongelman.Shutterstock

Muovia on tuotettu yli 9 miljardia tonnia

Vuoteen 2018 mennessä muovia on tuotettu koko maailmassa yhteensä yli 9 miljardia tonnia. Tällä hetkellä muovin vuosituotanto on noin 300 miljoonaa tonnia, ja arvioiden mukaan se kaksinkertaistunee vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa muoveja käytetään noin 600 000 tonnia vuodessa eri tuotteiden valmistukseen. Suomessa toimii noin 500 muovialan yritystä ja ala työllistää yli 10 000 henkilöä.

Muovien tekniset ominaisuudet, kuten lujuus, sähköneristävyys, vesitiiviys ja keveys, muoviraaka-aineiden edullisuus sekä muoviesineiden tehokas valmistaminen suurissa sarjoissa ovat syy muovien käytön hyvin nopealle laajenemiselle 1950-luvulta alkaen.

Pakkausteollisuus on muovin suurkäyttäjä.EPA

Pakkaus- ja rakennusteollisuus suurimmat muovin käyttäjät

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, muoveja käytetään eniten pakkausteollisuudessa. Noin puolet käyttämästämme muovista on kertakäyttöistä ja lyhytikäistä, mutta osa muoveista voi olla käytössä vuosikymmeniä. Monet tällaisista muoveista löytyvät rakennuksista ja rakennusteollisuus onkin toiseksi suurin muoveja käyttävä teollisuudenala.

Muovin hyviin puoliin kuuluu esimerkiksi se, että ilman muovien käyttöä elintarvikepakkauksissa ruokahävikki kasvaisi merkittävästi.

Merien muoviongelma aiheuttaa valtavia ongelmia eri puolilla maailmaa.EPA

Muovista 80 prosenttia päätyy jätteeksi

Muovin hajoamattomuus luonnossa tekee siitä myös ympäristöongelman. Kaikesta tuotetusta muovista noin 80 prosenttia päätyy jätteeksi.

2010-luvulla muovia on levinnyt joka paikkaan, jopa juomaveteen. Merissä ajelehtii valtavia muovilauttoja. Osa muovin pehmentimistä, muun muassa eräät ftalaatit aiheuttavat lisääntymisterveyden vaarantumista.

Suurin osa maailmassa tuotetusta muovista on päätynyt jätteeksi, osa on yhä käytössä ja pieni osa poltettu. Jätteeksi päätyneestä muovista valtaosa on päätynyt kaatopaikoille tai muulla tavoin luontoon.

Monet merieliöt kärsivät muovista. Eläimet luulevat muovia ravinnoksi.EPA

Tavoitteena 55 prosentin kierrätysaste vuoteen 2025 mennessä

Suomessa syntyy vuosittain noin 140 000 tonnia muovijätettä. Kuluttajien muovipakkausten laajamittainen keräys alkoi vuonna 2016.

Vuonna 2016 Euroopassa kerättiin 27,1 miljoonaa tonnia muovijätettä. Se oli ensimmäinen vuosi, kun muovia meni enemmän kierrätykseen kuin kaatopaikoille. Kymmenessä vuodessa muovin kierrätys on kasvanut EU-alueella lähes 80 prosenttia. Noin kolmannes kaikesta kerätystä muovista menee kierrätykseen. Muovipakkausten osalta EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi 55 prosentin kierrätyksen vuoteen 2025 mennessä.

Maailmanlaajuisesti muovista noin kuudesosa saadaan tänä päivänä kierrätykseen.

Lähteet: Wikipedia, Muoviopas (Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Ekokumppanit Oy)