Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa lasten osallisuutta – perhepäivähoitajillekin tulee "vasuvelvoite".
Päiväkotilapset pudottelevat käpyjä purkkeihin äänestääkseen seuraavasta leikistä, kirjasta tai retkikohteesta. Tällaiset käpygallupit kuten myös lasten kokoukset puheenvuoroineen ja muistiinpanoineen sekä leikinvalintataulut ovat tapoja, joilla Vantaan Simonkallion päiväkodissa saadaan lasten ääni kuuluviin, kertoo päiväkodin johtaja Marika Niittymäki.
Osallisuus eli lasten ja vanhempien ottaminen mukaan päätöksentekoon on kuun alusta voimaan astuneen varhaiskasvatuslain johtotähti, Niittymäki tulkitsee.
– Tämä on ihan äärettömän hyvä muutos, Niittymäki sanoo.
Laki määrittelee muun muassa varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt sekä velvoittaa tekemään jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman eli vasun. Muutoksen tausta-ajatuksena on korostaa pedagogiikkaa "pelkän" lastenhoidon kustannuksella.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan muutos korostaa varhaiskasvatusta osana suomalaista koulutusjärjestelmää.
Pienryhmiä lisää
Kullekin lapselle tehtävässä varhaiskasvatussuunnitelmassa korostuu vastedes yhä enemmän korkeakoulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien osaaminen. Päiväkodeissa on töissä myös muun muassa lastenhoitajia, joilla on yleensä toisen asteen koulutus.