Uskomushoito-termin käytöstä tehtiin kantelu – näin Tukes puolustautuu selvityksessään

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes puolustaa eduskunnan oikeusasiamiehelle lähettämässään selvityksessä uskomushoito-termin käyttöä. Tukesin mukaan vaihtoehto- ja uskomushoito -termistä luopuminen voi hämärtää rajaa tieteellisen ja tieteeseen perustumattoman hoidon välillä. Pahimmillaan tämä voi vaarantaa ihmisten terveyden.

Suomen Terveystuotekauppiaiden liitto ja 11 muuta yhdistystä kantelivat huhtikuussa eduskunnan oikeusasiamiehelle Tukesin viestinnästä. Kantelu koskee sitä, että Tukes käyttää verkkosivuillaan uskomushoito-termiä. Kantelun mukaan yhdistykset pitävät uskomushoito-termiä loukkaavana ja epäasiallisena.

Kantelijoiden joukossa ovat muun muassa Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys ry ja Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry.

Tukes toimitti selvityksensä oikeusasiamiehelle heinäkuussa. Tukesin mukaan sopivasta termistöstä on käyty keskustelua pitkään, ja käytössä oleviin termeihin liittyy jonkun toimijan näkökulmasta ristiriitaisuutta.

– Vaihtoehtohoito-sanaa puolestaan on esimerkiksi lääkäreiden ja lääketieteen ammattilaisten edunvalvontajärjestön toimesta kritisoitu, koska sen katsotaan viestivän, että hoitoa voi käyttää lääketieteellisen hoidon sijaan, Tukes kirjoittaa selvityksessä.

Tukes käyttää uskomushoito-termiä verkkosivujensa Usein kysyttyä -listan kysymyksessä "Miten Tukes valvoo vaihtoehto- ja uskomushoitoja?".

Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa viranomaisten toiminnan laillisuutta.

Lue myös: Mitä homeopatia on?

Kotus pitää uskomushoito-termiä käypänä

Tukesin näkemyksen mukaan sen käyttämä vaihtoehto- ja uskomushoidot -käsite on neutraali ilmaisu laajasta kokonaisuudesta, johon sillä viitataan. Tukes katsoo, ettei kantelijoiden esittämä englanninkielinen CAM-termi täytä hyvän virkakielen vaatimuksia. Se ei ole Tukesin mukaan myöskään tarpeeksi vakiintunut.

CAM tulee englanninkielisestä käsitteestä complementary and alternative medicine (suom. täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot).

Tukes on omassa selvitystyössään tiedustellut Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) näkemystä asiaan. Kotuksen vastauksessa todetaan, että sanoja uskomushoito ja uskomuslääkintä voi käyttää asiatekstissä. Kyseiset termit ovat Kotuksessa laaditussa Kielitoimiston sanakirjassa.

Kantelussa vedotaan kansainväliseen termistöön

Yhdistysten huhtikuussa tekemässä kantelussa mainitaan, että uskomushoito-termi ei ole asiallista kieltä viranomaisilta.

– Kantelijat esittävät vahvan toiveen, että tästä laajasta ja laillisesti ammattiaan harjoittavasta ryhmästä ei käytetä leimaavaa ja loukkaavaa kieltä, kantelussa kirjoitetaan.

Kantelussa yhdistyksiä kutsutaan täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen järjestöiksi. Kantelussa vedotaan Suomen lainsäädännön viranomaisten toimintaa velvoittavaan sääntelyyn ja hallinnon oikeusperiaatteisiin. Niiden mukaan viranomaisten tulee toimia puolueettomasti.

Yhdistysten mukaan viranomaisten tulisi käyttää samoja termejä kuin kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa, EU:ssa, muissa valtioissa ja tiedeyhteisössä. Kantelussa mainitaan, että muun muassa Maailman terveysjärjestössä, EU:n alueella ja johtavissa tiedelehdissä käytetään termejä täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, täydentävät hoidot ja perinnehoidot.

Kantelussa ei kerrota tarkemmin, missä maissa tai tiedelehdissä edellä mainitut termit ovat käytössä.

Katso myös video: Moni suomalainen uskoo vaihtoehtohoitoihin.

Lue myös: Lääkäriliitto muistutti vaihtoehtohoitojen riskeistä vuonna 2021 – potilaat luopuneet jopa syöpälääkityksestä: "Asianmukainen syöpähoito ei kaipaa rinnalleen yrttejä"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!