Torronsuon kansallispuiston lähistölle suunnitellaan kaivostoimintaa. Useat kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneet alueen kulta- ja litiumesiintymistä. Paikalliset asukkaat ovat huolissaan arvokkaan suoalueen kohtalosta.
Tammelassa, Kanta-Hämeessä sijaitseva Torronsuo on Etelä-Suomen suurin keidassuoalue. Alueelle perustettiin kansallispuisto vuonna 1990.
Nyt Simo Veistola ja Kari Tiilikkala tutkivat huolestuneena karttoja. Torronsuon kansallispuiston ympärillä on neljä kaivosvaltausta, jotka ympäröivät suota joka puolelta.
"Torronsuota ei pidä uhata ja tuhota"
– Torronsuo ja Liesjärven kansallispuisto muodostavat Etelä-Suomessa poikkeuksellisen laajan ja arvokkaan luontokohteen, jonka arvoja ei pidä uhata ja tuhota, toteaa Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Simo Veistola.
Suon lähialueilta on löydetty kultaa, volframia ja litiumia. Huoli suoalueen kohtalosta on johtanut Torronsuon Vartijat -nimisen ryhmän perustamiseen.
"Ollaan vuosien päässä kaivosluvasta"
Tammelan kunnanjohtaja rauhoittelee pelkoja ja huomauttaa, että kaivoksen perustamisesta ollaan vielä kaukana.
– Tulevana kesänä tehdään koekairauksia ja sitten ne arvioidaan tulevana syksynä ja sen jälkeen tiedetään vähän enemmän. Minun ymmärrykseni mukaan ollaan vuosien päässä edes siitä, että lähdetään hakemaan kaivoslupaa, huomauttaa Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson.
Suojelijoiden mielestä huoli ei ole ennenaikainen.
– Ei koskaan ole näissä asioissa etuajassa. Nyt on se aika toimia. Miettiä, mikä on arvokasta Suomessa ja viedä tätä tietoa kansalaisille ja päättäjille, sanoo Torronsuon vartijat -ryhmän perustaja Kari Tiilikkala.
"Ymmärrykseni mukaan suota ei uhata"
Kaivosvaltaukset eivät ulotu kansallispuiston alueelle, mutta sen rajalle kyllä.
– Minun ymmärrykseni mukaan kansallispuistoa ei uhata. Kysymys on kansallispuiston välittömään läheisyyteen liittyvästä selvityksestä ja selvittämisestä ja katsotaan nyt, tuleeko näistä taloudellisesti kannattavia näistä selvityksistä, miettii Larsson.
– Valtaukset ulottuvat natura-alueen ja kansallispuiston rajalle. Jos ajatellaan kaivoksen vaikutusaluetta, niin sehän on todella laaja eli jos kaivos perustetaan, niin se vaikuttaa monella tavalla Torronsuon luontoon, pelkää Veistola.
"Kaivoslaki ei tunne kansallispuistoa"
Ei ole varmaa, suojeleeko kansallispuiston asema Torronsuota kaivoshankkeilta.
– Näinhän sitä luulisi, mutta asia ei ole näin. Kaivoslaki ei tunne kansallispuisto-sanaa eikä natura-sanaa eli muualta täytyy se perustelu hakea. Kyllä paras ratkaisu on, että kaivostoiminta keskittyy sinne, missä ei ole tämän tyyppisiä arvokkaita luontokohteita. Sellaisiakin paikkoja Suomesta löytyy, uskoo Tiilikkala.
"Vastakkainasettelu on turha"
Kaivostoiminta toisi alueelle kaivattuja työpaikkoja. Toisaalta Torronsuon luontoarvot ovat korvaamattomia. Kunnanjohtajan mukaan vastakkainasettelu on turha.
– Ne eivät ole toinen toisiaan pois sulkevia. Kysymys on hyvin pitkälle siitä, että onko tämä liiketoiminnallisesti kannattavaa tämä kaivostoiminta Torronsuon välittömässä läheisyydessä. Mikäli se on, kysymys on siitä, minkälaisen luvan he aikanaan saisivat eli mitä se mahdollistaa. Suon puolustajien huoli on toki aiheellinen. Kysymys on ainutlaatuisesta kansallispuistosta ja upeasta suosta, pohtii Larsson.
"Luontomatkailustakin saa työpaikkoja"
Suojelijat uskovat, että myös luontoarvot tuottavat työpaikkoja.
– Tällä alueella on hyviä suunnitelmia, miten luonto hyödynnetään ja saadaan matkailupuolelle luontoliikuntaa ja työpaikkoja. Sieltä saa hyötyjä samalla tavalla ja paljon nopeammin. Iso ero on se, että se ei vaikuta tähän ympäristöön kuten kaivostoiminta, selittää Tiilikkala.
Metsähallituksen tilastojen mukaan Torronsuon kansallispuistossa oli viime vuonna 25 700 kävijää. Kansallispuiston pinta-ala on 2550 hehtaaria. Puiston alueella pesii noin sata lintulajia.