Urho Kekkosen kansallispuistossa tapahtuneen metsästysonnettomuuden seurauksena on herännyt kysymys metsästysoikeuksista kansallispuistoissa.
Poliisi epäilee, että maastopyöräilijä kuoli viime viikonloppuna kiväärin luotiin. Tämän hetken tietojen perusteella kyse oli vahingosta.
Vuonna 1983 perustettu UKK-kansallispuisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Laajin on Lemmenjoen kansallispuisto.
Lue myös: Metsästäjä ampui maastopyöräilijän kuoliaaksi Urho Kekkosen kansallispuistossa – poliisi tutkii törkeää kuolemantuottamusta
– Kaikkiin kansallispuistoihin on liittynyt kiistoja. Ei yhtään kansallispuistoa ole ilman kiistoja perustettu, paitsi nämä uudemmat, kertoo ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä.
Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitsevalla UKK-kansallispuistolla on hänen mukaansa pitkä historia. Alueen suojelemiseksi kerättiin adresseja jo 1960-luvulla. Kiistoja oli muun muassa metsien kaadosta.
– Siihen aikaan pidettiin suurena menetyksenä, jos perustetaan kansallispuisto, Flander muistelee.
Hänen mukaansa joka kuntaan piti saada kompensaatio. Savukoskelle tuli hotelli ja muihin kuntiin luontokeskuksia. Vasta sen jälkeen Saariselälle syntyi matkailukeskittymä.
UKK-kansallispuisto kuuluu niin sanottuun yleisen metsästyksen alueisiin. Kuntalaisille jäi vapaa metsästysoikeus.
– Aina on keskusteltu, voisiko sitä rajoittaa, mutta maa- ja metsätalousministeriön ja metsästäjien ääni on ollut niin vahva, ettei rajoituksia ole tullut, Flander sanoo.
UKK:n syntymäpäivä pelasti
Flander kertoo, ettei vierailijoita ohjata aktiivisesti niihin osiin kansallispuistoa, joissa metsästetään. Kansallispuisto on kuitenkin vapaasti kuljettavissa myös erämaaosissa.