Vanhempi tutkija Timo R. Stewart näkee ainoana vähänkään positiivisena asiana tilanteessa sen, että nyt on nähty entistä laajemmin tarve poliittiselle prosessille tulevaisuudessa rauhan synnyttämiseksi.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ei pidä EU:n johtajien torstaista Israelin ja Hamasin konfliktiin liittyvää linjausta kovinkaan merkittävänä.
Brysselin huippukokouksessa sovitussa linjauksessa haluttiin taata Israelille oikeus itsepuolustukseen kansainvälisen oikeuden rajoissa ja toisaalta viestiä tarpeesta saada apua Gazan palestiinalaisalueille.
Stewart nostaa esiin sen, että linjauksessa esimerkiksi vaaditaan avun toimittamiseksi Gazaan humanitaarisia taukoja ja humanitaarisia käytäviä sen sijaan, että olisi vaadittu tulitaukoa.
Hänestä on huomionarvoista, että tällaisenkin yksimielisyyden aikaansaaminen näytti varsin hankalalta prosessilta.
– EU-maat ovat sisäisesti aika eri linjoilla. Ja tämä, mitä siinä pyydettiin, oli aika vähäinen. On myös vanhastaan tiedossa, että tällaisen vaatimuksen tueksi ei olla valmiita tekemään juuri mitään. Kuulosti aika valjulta, vähän ympäripyöreältä, hirveän vaivalloisesti synnytetyltä mutta melko yhdentekevältä vaatimukselta, Stewart sanoo.
– Tämä vaikeus, jolla tämä saatiin väännettyä, ei Israelille ainakaan viesti siitä, että oltaisiin valmiita painokkaisiin vastatoimiin, jos tällaisia taukoja ei ilmaannukaan.
EU ollut vuosia passiivinen alueen ongelmissa
Stewart sanoo, että EU:lla on ylipäätään asiassa todella vähäinen painoarvo. Hän huomauttaa, että EU on ollut jo vuosia hyvin passiivinen kaikessa aluetta koskevassa poliittiseen ratkaisuun tähtäävässä toiminnassa.
Stewart näkee tämän taustalla sen, että EU:n on ylipäätään vaikeaa muodostaa yksimielisyyttä ulkopoliittisista linjoista ja Israelia ja palestiinalaisia koskevassa kysymyksessä se on erityisen hankalaa.
Nytkin esimerkiksi Irlanti ja Espanja olisivat olleet hänen mukaansa valmiita paljon voimakkaampiin kannanottoihin tulitauon puolesta ja Israelin toimien tuomitsemiseksi. Esimerkiksi Saksa, Itävalta ja Tshekki puolestaan eivät halunneet mainintaa tulitauosta.
Stewart korostaa, että avainasemassa tilanteessa ovat YK:n turvallisuusneuvosto ja erityisesti Yhdysvallat.
– Yhdysvalloilla on sotilaallista voimaa, heillä on siellä alueella kaksi lentotukialusta ja heillä on myös läheiset suhteet Israelin kanssa. Niiden nojalla myös heidän mielipidettään kuunnellaan Israelissa eri tavalla kuin esimerkiksi Euroopan unionin.
"Voidaan puhua todella vakavista seurauksista Gazan siviiliväestölle"
Stewart näkee lähitulevaisuuden alueella erittäin synkkänä.
– Humanitaarinen tilanne Gazan kaistalla on todella, todella vakava. Ja se ainoastaan pahenee, jos tämä kehitys jatkuu eikä tule tulitaukoa ja tämä saarto jatkuu. Nyt voidaan puhua todella vakavista seurauksista Gazan siviiliväestölle, hän sanoo.
– Sen lisäksi tässä on hyvin akuutti riski siitä, että tämä eskalaatiokierre heijastuu entistä enemmän Länsirannalle ja pahimmillaan tekee palestiinalaishallinnon toiminnan mahdottomaksi tai yhdentekeväksi. Ja sitten on vielä tämä alueellisen eskalaation vaara.
Ainoa vähääkään positiivinen näkymä on Stewartin mukaan se, että nyt on nähty entistä laajemmin tarve tulevaisuudessa poliittiselle prosessille rauhan synnyttämiseksi. Tämä mainittiin myös EU:n johtajien linjauksessa.
– 30 vuotta Oslon prosessin alkamisen jälkeen palestiinalaisilla ei edelleenkään ole itsemääräämisoikeutta eikä edes näkymiä siitä, miten he voisivat ne saavuttaa. Tämä selkeästi on asia, mikä tulee johtamaan väkivaltaan ja sotiin ja myös arjessa jatkuvaan kärsimykseen, ellei sitä ratkaista. Tälle konfliktille ei ole sotilaallista ratkaisua, tälle on pelkästään poliittinen ratkaisu.
Stewart ei pidä aitoa neuvottelemista todennäköisenä vielä lyhyellä tähtäimellä, mutta kestävämmän tulitauon aikaan tilanne voi olla toinen.
– Silloin on se tilaisuus tuoda osapuolet, halusivat he tai eivät, keskustelemaan näistä jatkotoimenpiteistä.
Lue myös: MTV paikalla Brysselissä: Johtajat puivat Lähi-idän kriisiä suljetun oven takana ilman puhelimia
EU:n poliittiset johtajat saivat väännettyä Lähi-itä-linjauksen
Kumpi on uhri, kumpi syyllinen? Lue kooste, mistä Israelin ja Hamasin konfliktissa on kyse
Gazan sairaaloiden generaattoreista loppumassa polttoaine – tämä tilanteesta tiedetään nyt