Vuonna 2014 noin 500 000 suomen kansalaista oli ulosoton asiakkaana. Minkäänlainen saatava ei kuitenkaan siirry ulosottoon itsestään.
Konkurssipesä. Loppuunmyynti. Kaikki pois! Velkaa on kaikkialla: uutisissa, kauppakeskuksissa, ystävillä ja sukulaisilla. Velka ei välttämättä ole paha asia, mutta millainen ihminen päätyy ulosottoviraston asiakkaaksi?
Ulosottoon joutuminen on yllättävän yleistä.
– Vuonna 2014 noin 500 000 suomen kansalaista oli ulosoton asiakkaana. Se on aikamoinen määrä. Velallisista 57 prosenttia selviytyy veloistaan maksamalla. Aika moni siis kyllä saadaan velattomaksi yhteiskunnassa, kertoo Janne Nyman, kihlakunnanvouti Varsinais-Suomen ulosottovirastosta.
Ulosottovirasto tilittää velkojille noin miljardi euroa vuodessa. Valtiolle tilitetään 400–500 miljoonaa euroa.
Tiesitkö?
Ulosottoviranomaisille kuuluu myös häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.
– On kuitenkin ikävää todeta, että velallisista 43 prosenttia ei selviä veloistaan maksamalla ja joiden ulosmittaus jatkuu. Viime vuonna esimerkiksi realisoimme, siis myimme kiinteistöjä, asunto-osakkeita ja muuta omaisuutta, noin 2800 kappaletta. Tälläkin viikolla on olen myynyt kiinteistöjä.
Velkoja päättää, hakeeko hän ulosottoa
Ulosotto on lain mukaan ”laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa” – suomeksi sitä, ettei joku esimerkiksi maksa laskua, jolloin rahat peritään niin sanotusti pakolla. Jos unohtaa kerran maksaa kympin laskun, onko kohtalona ulosotto?
– Velkoja itse päättää, lähteekö hän perimään saatavaansa ulosottoteitse. Yleensä velkojat eivät edes lähde perimään tällaisia kymmenen euron maksuja, muttei se kiellettyä ole. Vain äärimmäisen harvinaista, Nyman kuvaa.
